Karhun karjahtelua Espoosta

Tietyöt - yksi nopeasti vai kymmenen hitaasti?

Monia tienkäyttäjiä sapettaa varmasti pitkään jatkuvat tietyöt. Välillä tuntuu, ettei tietyömaalla tapahdu koskaan mitään. Ketään ei näy töissä, koneet seisovat paikallaan ja työt eivät edisty viikkokausiin näkyvästi mitenkään. Silti piinaava 50km/h nopeusrajoitus seisoo pientareella jo kilometri ennen tietyömaata ja 500m viimeisen hiekkakasan jälkeenkin, vaikka näkyvää syytä pudotetulle nopeusrajoitukselle nelikaistaisella moottoritiellä ei ole. Maalaisjärkeen sopimattomat nopeusrajoitukset ovat omiaan nostattamaan kapinamielialaa tienkäyttäjissä, vaikka nopeusrajoitusten tarkoitus on erittäin tärkeä - suojella tietyömaalla työskenteleviä ihmisiä. Suurimman osaa ajasta tietyömaalla ei vaan näy ristin sielua.

Espoossa on tällä hetkellä käynnissä lukuisia eri tietyönhankkeita. Turunväylällä on sekä Nihtisillassa että Tuomarilassa siltatyömaat. Kehä II:lla on Suurpellon kohdalla myös iso siltatyömaa. Länsiväylää parannetaan Kivenlahdenkin kohdalla. Nämä vain muutamana esimerkkinä, isompia ja pienempiä tietyöhankkeita on jatkuvasti käynnissä lukuisia.

Ongelman ydin onkin siinä, että tehdään sen kymmentä tietyötä yhtäaikaa, joista kaikki etenee hitaasti. Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi siltatyömaassa betonivaluilla kestää aikansa kuivua. Mutta tietyömaita seuranneena suurimman osan aikaa alueella ei tosiaan tapahdu yhtään mitään. Ei betonivalun kuivumisessa viikkotolkulla mene. Miksemme tee yhtä tietyötä kerrallaan ja tehokkaasti? Ahkerat työläisemme kolmivuorotyössä pistäisi tietyömaan suloisessa suvessamme kuntoon nopeasti, kuten asian pitäisikin hoitua. Tietyöhankkeiden tilaaja, oli se sitten Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki tai Valtio, pystyy kilpailutuksessaan vaatimaan, että urakoitsijan pitää hoitaa homma kotiin tietyssä ajassa kolmivuorotyönä.

Nopeasti hoidettujen tietöiden mukana haitat liikenteelle vähenesivät ja yleinen moraali noudattaa tietyönopeusrajoituksia kasvaisi. Tietyömaiden aiheuttamat ruuhkat kasvattavat myös yhteiskunnallisia kustannuksiamme lukuisin eri tavoin. Suomen tavaraliikenteestä 90% kulkee kumipyörillä eikä se ole ihan se ja sama, saapuuko kuljetus perille aikataulussaan vai kaksi tuntia myöhässä. Myöhästynyt tavarakuljetus vaikuttaa myös kohdepaikan henkilöstömiehitykseen. Puhumattakaan ruuhkissa seisovien autojen hiilidioksidipäästöistä.

Miksemme siis tee yhtä nopeasti ja tehokkaasti, vaan kituutamme kymmentä hitaasti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Mielummin yksi lapsi nopeasti kuin kymmenen hitaasti. Mutta mitä espoolaiset tietävät? Ainakin yksi metrovaunu jää Helsingissä ratapihalle, koska espoolaiset ovat suuressa viisaudessaan ennakoineet tulevan joukkoliikenteen kuormituksen ja metron automaation onnistumisen oikein päätymällä lyhennettyihin asemapituuksiin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tien teko onnistuu nopeasti, jos motivaatio on kohdallaan. Kaksi esimerkkiä:

Fukushiman maanjäristyksen/tsunamin täysin tuhoama moottoritie korjattiin kuudessa päivässä:

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1369307/Ja...

ja hieman vanhempi (2700 km läpitunkematonta erämaata ja vuoristoa tehtiin tieksi muutamassa kuukaudessa kun sota pakotti):

http://en.wikipedia.org/wiki/Alaska_Highway

Rakentaminen aloitettiin 08.03.1942 ja projekti oli valmis 28.10.1942. Tuosta voi jokainen laskea keskinopeuden.

Kalle Kuusivuori

Betoni ei kuivu, vaan se kovettuu. Pyykki kuivuu.

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Finnsementin sivuilta käy selvästi ilmi, että betoni sekä kovettuu että kuivuu. Kyseessä on eri ilmiöt. Kuivumisessa menee huomattavasti kauemmin. Kommenttisi on varsin asiaton, enkä ymmärrä miksi en poistaisi sitä.

Kalle Kuusivuori

Olen pahoillani että komenttini loukkasi teitä. Betoni kylläkin kovettuu. Sitä voidaan jälkikostuttaa, että ei kovetu liian nopeasti.

Juha Korhonen

Kalle Kuusivuori ei tiedä betonista hiukkaakaan. Muttei suostu uskomaan, että nuori kaunis nainen voisi tietää häntä enemmän (betoni)tekniikasta. HAH HAH HAAA!

Kalle Kuusivuori

Juha Korhonen taitaa olla niitä blogin tuhoutumisen kannalta aktiivisia kirjoittajia. Meinaan jos ylläpito pitää sanansa. Täällä pitää myös kirjoittaa blogeja. Eikä vain kommentoida.

Onko Juha Korhonen betonin asiantuntija, vaikko sementin?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Betoni myös kutistuu.

Ehkä tieurakointeja tarjouskilpailujen perusteella saaneiden firmojen joukossa on kokemattomia yrittäjiä, jotka joutuvat jännittämään kuinka kapeaksi heidän operoimansa tie lopulta päätyy. Siksi viivyttely ennen nopeusrajoitusten poistoa.

Ei tullut moottoritie, tuli pyörätie :(

Petri Haapa

Muuten, sulaako sokeripala kuumaan kahviin, vai liukeneeko se;-)

Juha Korhonen

Luentosalissa/luokkahuoneessa se liukenee, kotona se sulaa.

Kalle Kuusivuori

Juhalla varmaan sulaa vielä sokeri suussa. Se on tärkeää.

Janne Keskisarja

Ymmärrätkö sinä sellaista asiaa että teillä siellä pääkaupunkiseudulla on hyvin tiukat melu- ja liikennerajoitukset tietyömailla jotka eivät todellakaan johdu rakennusfirmoista vaan juurikin teistä siellä asuvista? Mitä luulet lähistöllä olevien kymmenien tuhansien asukkaiden olevan siitä jos työmaalla juntta paukuttaisi paaluja vaikka kolmen kuukauden ajan koko ajan ympäri vuorokauden? Tai jos pahimpana ruuhka-aikana työmaajärjestelyjen takia koko liikenteellä oleva tie laitettaisiin poikki ja liikenne seisoisi yhden työmaan ympärillä kilometrin säteellä?
Entäs kustannukset? Mitä luulet onko sen kaivurin ja dumpperin tuntitaksa sama päivällä 07.00-18.00 kuin 18.00-07.00?

Jouni Haimi

Janne on tietysti montakin syytä miksi tietyön kohdalla rajoitetaan nopeutta ja yksi syy on myös työntekijöiden työ turvallisuus .On nimittäin aika ällistyttävää seurata kuuinka ihmiset törttöilevät aika usein kun kohtaavattyömään vaikka olisikin selvät opasteet esin kietoteiden ym kohdalla.suurin vaara tietyömailla on nuo autoilijat kuitenkin.

Ja mitä tuohon blogiin muuten tulee niinkaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Betoni kovettuu kemiallisen reaktion kautta. Reaktion jälkeen jäljelle jäänyt vesi poistuu kuivumalla.

Jan Gustafsson

En usko että syntyisi mitattavissa olevaa yhteiskunnalista säästöä, jos tietyöt olisi pakko tehdä kolmessa vuorossa. Toisaalta on varmaa että urakkojen hinnat nousisivat.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Jos oletusarvoisesti urakka menisi suomalaiselle rakennuttajalle ja suomalaisille aliurakoitsijoille, niin kansantaloudellisessa mielessä sijoitettu pääoma jäisi Suomeen. Lisäksi toimimattoman siirtokapasiteetin aikaansaamat kustannukset olisivat yhteiskunnalle pienemmät.

Jan Gustafsson

Niin, mutta olisiko säästö mitattavissa? Kuinka paljon yhteiskunnan kustannukset pienenisivät, ja kuinka paljon urakat kallistuisivat? Olettaen että määrärahoja ei lisättäisi, niin osa kohteista jäisi kokonaan rakentamatta. Mitä kustannuksia se aiheuttaisi?

Markku Laaksonen

Niinkö, rakennussajan pääomakulut puotaisivat, hyöty väylstä tulee nopeammin käyttöön. Ei urakkahintojen tarvitse nousta, malleja on muualla nopeasta tienrakentamisesta.

Käyttäjän pikarisen kuva
Mikko Pikarinen

Turunväylällä on Espoossa työmaa myös hieman Ämmässuon liittymästä Helsingin suuntaan. Siinä sentään näyttää tapahtuvan jotain joka päivä. Niin näyttää tapahtuvan myös Tuomarilan liittymän tienoilla olevalla työmaalla, sekä Suurpellon työmaalla Kehä II:lla.

Nihtisillan sillankorjaustyömaa on ollut päällä kuukausia, enkä ole nähnyt siinä tosiaankaan yhtään mitään edistystä tai työmiehiä. Onkohan se unohtunut?

Länsiväylän ja Turunväylän asfaltinparannustöitä on tehty kyllä suorastaan hämmentävän nopeasti ja vähällä häiriöllä.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Suvi Karhu, kun nyt pyrit kunnallisvaaliehdokkaana Espoon käräjille, niin olisi toivottavaa, että pitäisit myös keskustelua yllä.

Juha Korhonen

Kyllä yksi paikka kerrallaan olisi parempi. Vähemmän häiriöitä liikenteelle ja lähiympäristön asukkaille.

Vesa Väyrynen

Siinä tietyömaalla ei näy tapahtuvan mitään. Ei siinä betonissakaan näytä tapahtuvan mitään. Se tiepenkka painuu ja se voi olla ylikorkea painopenkka jolla painumista nopeutetaan. Jos siihen penkkaan tuodaan 10 tuhatta tai satatuhatta kuormaa tavaraa, niin ei päivän aikana tuotu näy missään.

Rakenteessa voi olla: viemäreitä, sadevesiviemäreitä, massa-tai pystystabilointeja, salaojitusta pysty- tai vaaka, paaluja hattuineen, suodatin kankaita, eristekerrosta, jakavaa kerrosta, kantavaa kerrosta, painopenkkaa, varausputkia, asfalttia jne....

Pysty stabilointi, painuminen ja pystysalaojitus vaativat erityisesti aikaa tekemisen lisäksi. Liejua ja savea voi olla kymmeniä metrejä.

Juha Korhonen

Hmm. Sinä siis tiedät tienrakentamisesta paljon? Näin maallikolle nämä asiat ovat kovin vieraita. Kerro lisää, ole niin ystävällinen! Tämä on kiinnostavaa.

Kai Haavisto

Kunnalliset tietyöt etenevät hitaasti aina. Paljon eurooppaa kulkeneena suomen tietyöt on pilipalitasoa ja niitä on vähän. Olen kulkenut euroopassa 90 luvulta lähtien ja lähes miljoona kilometriä autolla yli 25 maata. Saksan 1 baana, eli aatun baana on ollut historiansa ajan jatkuvasti tietyön alaisena. Tietöitä tehdään jokapuolella kun tarvetta on. Jos yhteen laitetaan kaikki paukut eivät työt etene sen nopeammin kun pitää ottaa huomioon liikenne, ja kausiluontoisuus. Tietöitä ei tehdä talvella.
Tiedoksi suville, että Ranska on euroopan nopein tietyöntekijämaa. 3 kaistaista moottoritietä valmistuu nopeaan tahtiin, Ranskassa tiet tehdään nopeasti yötäpäivää uusilla koneilla ja ne myydään projektin jälkeen pois.
Sveitsi ja Hollanti on kärkimaita tiestön paremmuudessa. Suomessa on paljon opittavaa tietöistä ja teiden teosta yleensä.

Kalle Kuusivuori

Pekka Siikallla sentään on neljä miljoonaa kilometriä takana. Missähän Orimattilan ori on, kun ei tätä asiaa jouda kommentoimaan?

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Uusi Moottori-lehti (9/12) tiesi kehua, että Sloveniassa tiet näyttävät olevan huippukunnossa. Liekö lehden toimittaja käynyt siellä kesälomareissullaan? Harmikseni täytyy todeta, etten ole juurikaan reissannut Eurooppaa. Mutta käydessäni Kiinassa huomasin kyllä, mitä tehokkuus tarkoittaa. Länsiväylän tapaiseen korjausurakkaan olisi mennyt kolme viikkoa, ei viittä vuotta. Eikä kiinalaiset rakenna sutta ja sekundaa, niinkuin moni meistä kuvittelisi. Moottoripyöräharrastukseni yhteydessä on kyllä tarkoitus ryhtyä hieman kokeneempana kuljettajana koluamaan Eurooppaa läpi, myöskin Saksaa, Sveitsiä ja Ranskaa.

Joka tapauksessa samaisessa artikkelissa ladotaan pöytään tärkeitä lukuja: 2011 huonokuntoisia ja erittäin huonokuntoisia teitä oli 3700 kilometriä ja arvion mukaan tämän vuoden lopulla niitä on jo 5100 kilometriä. Valtio kerää tieliikenteestä vuosittain veroja n. 7 miljardia euroa ja käyttää tiestön ylläpitoon alle miljardi euroa vuodessa takaisin. Eripura on huutava.

Kai Haavisto

Suvi jos sinua kiinnostaa liikenneasiat, voin antaa kattavan ja totuudenmukaisen koulutuksen suomen ja euroopan liikennekulttuurista, liikenteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää suomen oloihin.
Minulla on suunnitteilla ministeriöön aloitteita ja konkreettisiä ratkaisuja liikenneasioiden parantamiseksi. Paras kokemus tulee tekemällä, ei virkamiesten olettamuksilla.
enemmänkin pitäisi kuunnella niitä, jotka asioista tietävät ja ovat kokeneet ne kongreettisesti, kuten minä esmerk.
Hienoa, että olet kiinnostunut aiheesta ja siitä voidaan keskustella vaikka torilla :D

Arvo Koiso

Olisitpa nähnyt Tukholman siltatyömaat reilu 10 vuotta sitten. Niihin todella käyttivät aikaa ja rahaa. Tyyliin joku onneton kumitelainen bobbari raapimassa sitä sillan pohjaa. Kuukausitolkulla. Joka päivå ajoin siitä ohi ja kiroilin ruuhkaa. Ihme piperrystä, onneksi mullakin tunnit juoksi.

Vesa Väyrynen

Juha Korhonen. En tiedä mainittavasti. Sitä varten on sen alan insinöörit. Erityisesti moottoritiet ovat vaativia suunnittelukohteita. Keski- ja eteläeuroopan tiet eivät ole vertailukelpoisia, siellä ei ole routaa. Kallion laatu, on myös tekijä, jolla on merkitystä. Meillä ei voi esimerkiksi suoralouhia rammerilla tai käyttää kaavinvaunua.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Routa ei ole kovasta hypetyksestä huolimatta suomalaisten yksinoikeus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ainoastaan Floridan etäläkärki on täysin routavapaata aluetta, eikä Euroopassakaan tällaisia alueita ole kovin montaa.

http://www.ngs.noaa.gov/PUBS_LIB/GeodeticBMs/image...

Kanada, Venäjä, Kiina jne ovatkin sitten luku sinänsä.

Vesa Väyrynen

Nuo vanhat merenlahdet ovat kaikkein vihoviimeisimpiä rakennuspaikkoja moottoritielle. Kun sen pintakerroksen poistaa, vetelää paskaa riittää kymmeniä metrejä. Ne ei kanna suoraan koneita, ei välttämättä edes jalkamiestä. Millä menetelmällä Suvi Karhu valmistaa siihen moottoritietä, jonka pitäisi kestää kymmeniä vuosia raskaan liikenteen alla? Ja kolmessa viikossa?

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Länsiväylä toden totta kulkee osan matkasta vanhojen merenlahtien päällä. En väitä todellakaan olevani alan asiantuntija, ja jokainen lukee kirjoitukseni omalla tavallansa ja tekee omanlaisensa tulkinnat. Enkä todellakaan usko, että Länsiväylää voisi tehdä vanhan merenlahden päälle kolmessa viikossa. Silti projekti on kestänyt mielestäni jo liian kauan, olen melko varma siitä että tämänkin tietyön olisi voinut tehdä tehokkaammin ja nopeammin.

Merja Heikka

Hyvä Suvi! Vaikuttavaa kun otat käsiteltäväksi tärkeän asian, jota kukaan ei ole aiemmin US:n sivustolla ainakaan minun huomioni mukaan käsitellyt.

Kiinalaiset tienrakentajat eivät varmaankaan rakenna sutta ja sekundaa, kuten totesitkin. Kiinalaiset rakentavat hirmupitkiä siltojakin kahdelta rannalta, ja kaikki menee millilleen kohdilleen. Kansainvälistä vaihtoa olisi hyvä saada aivan käytännön toimiin, niin voitaisiin oppia eri tapoja toimia.

Merja Heikka

Ja tsemppiä. Mukava nähdä noin fiksu nuori nainen äijäkerhon keskellä. Näytä niille, Suvi :)

Arvo Koiso

Kyllä se ihan totta on, että työmaat kestää ja kestää... Ja kestää. Valehtelematta oon nähnyt matkani varrella useita työmaita jotka olisin yksin hoitanut loppuun nopeammin. Olen muuten ollut alalla. Valitettavasti siellä on tyyppejä, jotka on käyneet kouluja, mutta eivåt käytännösså osaa mitään. Sitäpaitsi tuntien kerääminen on helppoa, kun kunaan ei tajua kyseenalaistaa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Moi !

Itse olen joutunut opiskelemaan tuota omakotitalon ja pihateiden suunnittelua ja rakennustakin rakennusinsinöörin opin verran...

Aika paljon asiaan voi vaikuttaa suunnittelulla ja valituilla systeemeillä.

Kauan aikaa sitten mietin asiaa ja päädyin, että liikenteen haittaamisesta pitäisi maksaa haittamaksua. Vähän samaan tapaan kuin pysäköintimaksua.

Tämä auttaisi siinä, että töitä yritettäisiin niputtaa ja esivalmistella. Sitten saisi siihen samaan kaivantoon ne vesi, sähkö ja viemärit tai mitä sinne laitetaankaan kerralla. Panisi miettimään asioita.

Betonin kovettuminen ja kuivuminen yms. on oma tieteenalansa, jota ei virkkeessä käy läpi. Tuommoinen 10 cm OK-talon laatta kuivuu, kovettuu, kutistuu pinnoitettavaksi n 3 kk. Niitä osia voidaan tehdä elementiksi, jolloin kovettuminen tapahtuu muualla. Osat voi olla vaikka esijännitelyillä raudoituksella yms. Asennus kestää sitten tunteja tai päivän, eikä kuukausia.

Tuo jatkuva kaivaminen on erityinen ongelma Helsingissä, jossa jo kapeat tiet ruuhkautetaan. Voisi sinne laittaa putkia tai huoltotunneileitakin, ettei tarvitsisi koko aikaa availla.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Minua on jo vuosia mietityttänyt kehä-III ikuinen tietyö pohjoisessa. Se alkoi vuosikymmeniä sitten. Outoa.

Käyttäjän JoukoJerkku kuva
Jouko Jerkku

Suomen ilmasto vaatii teiltä paksumpia kerroksia kuin etelä euroopan maissa, joten rakentaminen on kalliimpaa ja paljon hitaampaa.
Valtion tiemäärärahat ovat todella tiukalla ja vanhojen rakenteiden saneeraaminen on jatkuvasti jälkijunassa liikennemääriin nähden.
Infra-alalla on vääristynyt kilpailutilanne ja hinnat ovat todella pielessä. Aikataulut ovat aivan liian tiukkoja nykyhankkeissa.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Suvi Karhu, kiinalaisetko eivät rakenna sutta ja sekundaa? Niiden tietojen pohjalta joita minulla on, siellä romahtaa joka viikko uusi kerrostalo tai esimerkiksi moottoritien ramppi. Kiinassa on olematon rakennusvalvonta ja paikalliset byrokraatit syövät kuormasta. Jälleen ajaudutaan betoniin. Sekä betonin laadussa, työn suorituksessa ja raudoitusten määrässä säästetään.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomi ja sen kunnat tarvitsevat kaltaisiasi ihmisiä valtuustoihin ja myös eduskuntaankin. Suvi Karhu ja Heidi Kuittinen ovat loistavia ehdokkaita kuntavaaleihin, kuten myös eduskuntavaaleeihin. Jos olette äänestäjiä heidän kunnissaan, siin' teille erinomaiset ehdokkaat, joita äänestää. Älyä ja kauneutta löytyy molemmissa.

Toimituksen poiminnat