Karhun karjahtelua Espoosta

Espoon ilmastostrategia ja yksityisliikenne

Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet ovat olleet julkisena vuosille 2012-2014 nyt noin puolen vuoden ajan Espoon kaupungin internet-sivuilla. (http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto) Olin onnellisessa asemassa ja pääsin hieman osallistumaan kyseisen strategian suunnitteluun viime vuoden puolella. Harmikseni kehitysehdotuksiani ei noteerattu strategiaan, vaikka niitä kuulemani mukaan kehuttiin.

Strategia linjaa, että henkilöajoneuvon liikennesuorite kääntyisi laskuun ja joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn osuus kasvaisi. Näen tämän mahdottomana yhtälönä, sillä virallisten arvioiden mukaan Espoon väkiluku kasvaa keskimäärin 3580 asukasta vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Espoon kaupunki- ja väestörakenne on sellainen, että oma auto on suorastaan välttämättömyys erittäin usealle espoolaiselle.

Kaupunkirakenteemme on niin hajanainen, että julkinen liikenne tulisi maksamaan älyttömiä summia Espoolle vuodessa, jos haluaisimme julkisesta liikenteestä aidosti toimivan. Jo tällä hetkellä julkista liikennettä tuetaan Espoon saamasta kunnallisverosta muistaakseeni n. 190€ per asukas per vuosi. Espoossa on esimerkiksi todella paljon lapsiperheitä ja heille oma auto on lähes välttämättömyys. Emme voi vaatia 5- ja 8-vuotiaiden lasten perheenäitiä viemään nuorempaa lastentarhaan, vanhempaa kouluun ja sen jälkeen kulkemaan itse töihin julkisilla. Ja sama iltapäivällä takaisin päin, ruokakaupan kautta. Ja myöhemmin illalla saattamaan 5-vuotiasta pianotunnille ja 8-vuotiasta taitoluistelutreeneihin, julkisillako?

Kaikista parhaimmat ratkaisut esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen olisi toimivan tieverkoston rakentaminen ja puolilämpimien pysäköintihallien rakentaminen tai niiden rakentamisen vaatiminen uusiin taloyhtiöhin. Kun ruuhkat vähenevät ja liikenne on sujuvampaa, hiilidioksidipäästötkin vähenevät. Monissa uusissa taloyhtiössä pysäköintihalli talon alakertaan on erittäin järkevä hanke, asuntojen poistoilman lämpö voidaan kierrättää pysäköintihallin kautta, jolloin hallia ei tarvitse erikseen lämmittää. Auton kylmäkäynnistys aiheuttaa tunnetusti runsaasti päästöjä.

Miten sitten liikenneverkostostamme saataisiin toimivampi? Perinteiset "vihreät aallot" ja kaistamäärän lisääminen ovat toimivia keinoja. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota eritasoliittymien niinsanottujen ramppien riittävään pituuteen, jotta liikenteeseen liittyvä ehtisi kiihdyttää ajoneuvonsa muiden kanssa samaan nopeuteen, tai liikenteestä poistuva ei jarruta vielä liikenteen seassa, vaan vasta hidastusrampissa. Risteysalueiden tulee olla tarpeeksi laajoja, ja "punaista" tyhjää aikaa, jolloin siis jokaiseen suuntaan palaa punainen valo, risteyksissä tulee vähentää.

Kaistamäärän lisääminen on perinteisellä tavalla tehtynä sinällään kaksipiippuinen juttu, sillä liikennemäärämme maksimipiikit ovat vain lyhyinä aikoina päivässä. Suurimman osaa vuorokaudesta tiemme ovat lähes tyhjät. Sen vuoksi kannatan ideaa "keskisyöttökaistasta", kuten olen asian nimennyt. Keskisyöttökaista toimisi eri suuntiin menevien kaistojen keskellä, aina ruuhkan suuntaan. Keskellä päivää keskikaista olisi muutaman tunnin kiinni, ennen vaihtaessaan suuntaa, samoin öisin. Jo nyt meillä on käytössä kaistojen yläpuolella olevat kaistaopasteet, vihreät ja keltaiset nuolet sekä punaiset ruksit. Samalla tavalla toimisi myös keskikaistan opastus, jotta autoilija tietäisi, kumman suunnan käytössä keskikaista on. Keskikaistoja voi olla yksi tai kaksi, se/ne olisi erotettu kaide- tai maalausratkaisuilla ja kaistalle ei pääsisi liittymään tai sieltä pois jokaisen risteyksen kohdalla, vaan vain isompien ja merkittävimpien risteysten kohdalla (sillä runsas kaistojen vaihtelu hidastaa ja ruuhkauttaa liikennettä).

Lisäksi käytössämme on jo paljon nopeustauluja, jotka ovat kauko-ohjattuja ja nopeutta voi vaihtaa nopeustaulussa etäkäyttönä. Esimerkiksi kehä I:llä Leppävaaran kohdalla on aina nopeusrajoitus 60km/h tai 70km/h. Nopeusrajoitus on aivan liian alhainen ruuhka-aikojen ulkopuolelle sekä tierakenteen huomioon ottaen ja vaihtuvia nopeustauluja pitäisi pystyä hyödyntämään siten, että hiljaisemman liikenteen aikana nopeusrajoitus olisi korkeampi.

Myös hidastetöyssyjen rakentamista tulisi välttää. Hidastetöyssyt kuluttaa autoa ja on suoranaista kiusantekoa monelle autoharrastajalle. Jarruttelu ja kiihdyttely lisää melu- ja hiilidioksidipäästöjä sekä jopa on turvallisuusriski ja on olemassa muitakin ratkaisuja esimerkiksi koulujen ja päiväkotien edustoille hiljentää ajonopeuksia. Kuten esimerkiksi levennettyjä keskikaistoja, jolloin tiessä olevan mutkan takia ajonopeuden täytyy olla kohtuullinen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Raikasta ja espoolaisen hyvinvointia edistävää perussuomalaista ajattelua. Hyvä niin!

Jorma Kassinen

Olipas raikas kirjoitus.
Menin ihan sanattomaksi.

Aioin ensin kirjoittaa että mitähän suuruudenhulluutta se on että Espoolla on maapallon laajuinen ilmastostrategia mutta tämähän olikin hyvä kirjoitus.

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Espoolla siis on ilmastostrategia jossa lukee kaikenmaailman hullutuksia siitä, miten yksityisautoilua pitäisi vähentää ja julkisten käyttöä lisätä. Myös muuta haihattelua strategiasta löytyy. Kauniita ajatuksia, mutta monet ideoista maksavat todella paljon. Etenkin kun Espoo velkaantuu ennätystahtia.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Espoon on kuitenkin kaikesta huolimatta oltava esikuvana kaikille tahoille ilmastomuutoksen vastustamisessa. Nyt ei auta itku markkinoilla, vaan odotetaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat itse ongelmaan. Voitaisiinko Espoossa kieltää kahden auton omistaminen yhdessä perheessä?

Jorma Kassinen

:D
Mikä on Espoon ratkaisu maapallon ilmastoon?

Susanna Kinnunen

Yksityisautoilu pitäisi nähdä sinä mitä se monille on: kallis elämäntilanteeseen liittyvä välttämättömyys.

Kimppakyytejä voisi kehittää, mutta yksittäisen valtuutetun asema on sellaisessa toiminnassa heikko. Vain kaupunginhallituksen ja virkamieskunnan yhteisvoimin asiat rullaavat.

Hallinnolla on siis valtava inertia, sitä ei yhdet vaalit pysäytä.

Parasta onnea. Saatoin juuri muuttaa äänestyspäätöstäni.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ilmastokommentit tässä yhteydessä ovat hölmöjä, koska yksityisautoilun ja joukkoliikenteen erot ovat tässä suhteessa pieniä eikä ole aina selvää, ovatko ne edes joukkoliikenteen eduksi. Etenkään busseissa hiljaisina aikoina. Paljon merkittävämpi ilmastoteko olisi määrätietoinen hiilivoiman alasajo ja korvaaminen ydinvoimalla.

Todellisiakin syitä hillitä yksityisautoilua toki on ja pääkaupunkiseudulla ne ovat ruuhkat Helsingin sisääntuloväylillä ja Kehä I:llä. Tästä syystä on hyvä, jos edes se osa työmatkaliikenteestä, joka on järkevästi mahdollista joukkoliikenteellä taittaa saadaan raiteille ja sekä metroasemien että rautatieasemien ympäristöä tiivistettyä rakentamalla korkeampia asuin- ja liikerakennuksia.

Susanna Kinnunen

Minua aina ihmetyttää tämä tiivistäminen ratkaisuna ruuhkaan. Eikö ruuhkaan toimi parhaiten se, että väylät ovat riittäviä leveydeltään suhteessa käyttömääräänsä? Ja siihen auttaa siis 1) väylien leventäminen 2) liikkumistarpeen vähentäminen keskustan työpaikkojen ja lähiöiden asuntojen välillä.

Jos keskustaan tuodaan lisää työpaikkoja eli tiivistetään, ruuhka lisääntyy. Samoin ruuhka lisääntyy, kun lähiöihin tehdään asuntoja (tiivistetään) ilman vastaavia työpaikkoja.

Kolmanneksi ruuhka lisääntyy, kun tiet työpaikkojen ja asuntojen välissä jätetään leventämättä vaikkapa joukkoliikenteen suosimisen nimissä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Länsimetron, lentokenttäradan ja pää- ja rantaratojen levennysten hienous on siinä, että ne eivät vie kapasiteettia autoteiltä, toisin kuin maanpäälliset tieverkossa kulkevat raitiovaunukiskot tai 24h yksityisautoilta suljetut bussikaistat veisivät.

Kun asukasluku kasvaa, kasvaa väistämättä myös liikenteen tarve. Tiivistäminen ja rakennuskannan korottaminen asemien lähellä liittyy myös luonnonsuojeluun, koska esimerkiksi Espoon keskuspuiston kaventaminen rakentamalla sen laitoja pientalo-alueiksi vähentää niiden eteläespoolaisten asuinviihtyvyyttä, joista katsoen isommat Pohjois-Espoon metsäalueet ovat liian kaukana.

Susanna Kinnunen

En ymmärrä tätäkään. Eivät vaihtoehdot ole tiivistäminen ja keskuspuiston nävertäminen vaan nimenomaan keskustan lisäliiketila ottaa kumppanikseen lähiöiden pilaamisen lisäasuinrakentamisella.

Se, onko tiivistäminen "puiston" vai asuinalueen sisäisen viihtyisän viherväljyyden tuhoamista, on yhdentekevää.

Otan jopa mieluummin kunnolla suunnitellun puiston kokotuhon kuin pakotettua tiivistämistä asuinalueella. Mutta pointtini ei ollut näiden vertailu vaan sen kritisointi, että tiivistäminen muka vähentää ruuhkaa.

Toimituksen poiminnat