Karhun karjahtelua Espoosta

Ilmansekoittajien hyödyllisyys Suomen sähköntuotannolle

YLE:n uutisten nettisivuilla julkaistiin aamulla uutinen, jossa kerrotaan Lappeenrannan Muukon tuulivoimapuistosta. Uutinen väittää mm. seuraavaa: "Myös Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomen tuulipuistoissa on tuotettu sähköä hyvillä tehoilla kuluvan pakkaskauden aikana."

Tämänhetkisen Fingridin tiedon mukaan Suomessa tuotetaan tuulivoimalla yhteensä 88MW. Lukema on vähän heilahdellut tämän päivänä aikana, maksimi jonka olen nähnyt, on ollut 120MW. VTT kertoo, että Suomen tuulivoimakapasiteetti on 447MW. Mielestäni 20% kokonaiskapasiteetista ei ole mitenkään hyvää tehokkuutta, mutta mielipiteitähän on tunnetusti monia.

Tuulivoimaa väitetään ilmaiseksi energiaksi, täysin päästöttömäksi, ja tuulihan ei tunnetusti lopu koskaan. Tuulivoimala itsessään ei kuitenkaan aineellistu ilmasta, vaan tuulivoimalan raaka-aineet tulevat jostain. Tuulivoimalan raaka-aineisiin lukeutuvat mm. öljy ja erilaiset malmit. Malmit louhitaan eri puolilta maailmaa, jalostetaan ja sitten jalosteet työstetään voimalaksi. Tähän menee erittäin paljon energiaa. Tuulivoimalan keskimääräinen elinikä ylittää hädin tuskin kahtakymmentä vuotta.

YLE:n tämänpäiväinen uutinen on hyvin voimakasta puolueellista propagandaa, jota en haluaisi nähdä suomalaisessa mediassa. Faktoja ei ole tarkistettu muista lähteistä, uutisoitu on vain yhden tahon mielipide - tuulivoimaa puoltavan ja siitä rahansa tekevän tahon ajatus.

Oma lukunsa on myös Suomessa tuulivoimalle maksettava syöttötariffi. Vuosien 2010 - 2020 Suomen valtio maksaa 2 miljardia euroa syöttötariffina tuulivoimalle, ellei asiaan saada muutosta. Onko valtion tehtävä tukea yksityisiä yrityksiä ja heidän harjoittamaa liiketoimintaa, joka ei olisi kannattavaa ilman valtion tukea? Pahimmassa tapauksessa voitot virtaavat ulkomaille ja työllistävä vaikutus Suomeen on pieni. Syöttötariffista on monet muutkin perussuomalaiset kirjoittaneet aiemmin kriittisiä puheenvuoroja ansiokkaasti.

Tulen jatkossakin suhtautumaan kriittisesti tuulivoimalla tuotetun sähkön päästöttömyyteen ja kannattavuuteen, ellei tuulivoimaloiden rakentamista ja kustannuksia saada merkittävästi muutettua. Ja muuten näin nippelitietona: Kiina on maailman suurin maa asennetussa tuulivoimakapasiteetissa mitattuna.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Siis kaksi miljardia? Syöttää siis aika monta lastensairaalaa ja suolareaktoria taivaan tuuliin, jos vitsi sallitaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos suhteutetaan tuulituotanto vuodessa siihen arvoon, että mylly kävisi nimelliskapasiteetilla vuoden ympäri (365*24 h), niin tuotto on voi olla 20 % pinnassa ja parhaimmilla myllyillä vähän yli 30 %. Toisella tavalla sama asia jos teet jakolaskun 3000 tuntia/(365*24 tuntia). Tässä ei ole mitään erikoista.
Kapasiteetti on siis pakko reilusti ylimitoittaa, koska 24/7 nimellisteholla käyviä myllyjä ei pystytä rakentamaan.

Haaste on se, että sähköä tulee silloin kun tuulee ja sen varastointi. Korvaavaa uusiutuvaa energiaa on sitten vesivoima. Veden pumppaamisesta tuulisähköllä varastoon tms. ratkaisuja en ole kuullut suunniteltavan Suomeen.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

3000 tuulituntiin päästään meren rannalla. Tuntureilla noin 2500 tuntia ja sisämaassa 1500-2000.
Olen lukenut myös artikkelin että myllyn rikkoontumisiin ja huoltoihin on laskettava noin 6-10 % vuoden tunneista. Tähän en valitettavasti löydä nyt linkkiä.
Jotenkin hölmölle tuntuu rakentaa noin tuollaisia voimaloita käsi veronmaksajien taskulla, varsinkaan kun niistä ei suuremmin ole iloa talven kylmimpinä hetkinä.

Löytyyköhän tuollaisen pumppujärjestelmän hyötysuhteesta mistään juttua? Paljonkohan mahtaa maksaa se watti joka tuollaisen mylläämisen jälkeen saadaan tiristettyä ulos?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Vesa: hyvä kysymys pumppujärjestelmistä. Sitä wattituntimäärää kohden minkä pumppu kuluttaa, se määrä mikä saadaan vettä turbiinin läpi lorotellen toiseen suuntaan, voi olla tuntuvasti pienempi.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #10

Jos vähäsen vetää mutkia suoriksi ja pyörittää arvot joihinkin hypoteettisiin ja helposti päässä laskettaviin numeroihin niin tälläinen voisi toimia?!?

Tuulivoimala 10 megawattia per tunti tuon 3000 tunnin ajan.

Vesipumpulle siitä varataan 5 megawattia jotta jää verkkoonkin myytävää.

Altaan alapuolella on sitten säätövoimaa varten turbiini josta saadaan tehoja irti vaikkapa 4 megawattia vuoden tuulettomia 5760 tuntia varten.

3000 tunnin aikana pumppu kerkeää ladata altaaseen 12000 megawatin varaston jos lasketaan häviö mukaan.

12000 jaettuna vuoden tuulettomille tunneille on noin 2.

Yhteensä verkkoon saadaan siis 27000 megawattituntia verkkoon, keskimäärin 4,7 per tunti.

Jotenkin jo pelkkä mutu sanoo että tää ei oo hyvää pisnistä. Rakennetaan 14 Mw/h edestä voimalaa ja 5 Mw/h edestä pumppaamoa josta saadaan sitten vajaa 5 Mw/h ulos.

Energianetin sivujen mukaan tuulivoiman pääomakustannus on 30 €/Mwh jos mylly pyörii seuraavat 30 vuotta.
Vesivoiman rakentaminen onkin jo kallimpaa, mutta mutkat suoriksi laskelmissa käytetään arvoa 100 €/Mwh pumppuun ja turbiiniin.

Eli jos laitos pyörii ilman ongelmia seuraavat 30 vuotta niin saamme sieltä tasasen tappavasti sähköä hintaan 230 €/Mwh.

Nordpoolissa sähkön hinta pyörii tällä hetkellä 30-50 €/MWh välillä...

Juhani Putkinen

Vielä 22.1.2014 Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä teholla 0 MW. Se tilanne kesti noin yhden vuorokauden.

23.1.2014 kello 09.15. tuulivoimalat tuottivat teholla 81 MW ja siitä se kasvoi suht tasaisesti kunnes se tänään kello 06.21 näytti olevan 154 MW. Siitä se on laskenut kuin lehmän häntä ollen kello 16.21 76 MW.

Eli tuulellakäyvää sähköä:
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158877-pil...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Taamir Fareed antoi kiertokirjeen medialle, jossa hän yritti todistella, että Fingridin tiedot eivät pidä paikkaansa. Väite on sikäli outo ja kummallinen, koska Fingrid on ainoa instanssi, joka pystyy Suomessa mittaamaan koko verkon eri tehomuotoja.

Ja samaan mitaustulokseen täytyy perustua myös myllyfirmojen saama syöttötariffituki, jonka valtio sitten yrityksille maksaa. Vai maksetaanko tukea sen mukaan mitä kukin myllyfirma omasta toimestaan ilmoittaa tehoja tuottaneen?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Alla olevia linkkejä olen linkitellyt viime aikoina ehkä tarpeeksi, mutta annan ne nyt vielä tähän alle blogistin käyttöön tuleviin kirjoituksiin ehkäpä seuraavien vaalien jälkeen Eduskunassa.

1. Myllyjen ikä vain 10 - 15 vuotta.

Englannissa ja Tansakssa tutkittiin 3000 myllyn ikä ja sen todettiin olevan 10 - 15 vuotta eikä 20 - 25 vuotta kuten tuulivoimayhtiöt väittävät. Ja toinen asia, että jo 5 -6 vuoden käytön jälkeen myllyjen kapasiteetti alkaa tasaisesti pudota.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2254901/Wi...

http://www.ref.org.uk/attachments/article/281/ref%...

Tällähän ei tuulivoiman rakentajille ole merkitystä, koska syöttötariffia maksetaan 12 vuotta.

2. Tuulivoimarakentaminen vain lisää CO2 päästöjä

http://www.telegraph.co.uk/earth/energy/windpower/...

"Tuulivoimarakentainen lisää enemmän CO2 päästöjä, kun se niitä poistaa".

Erityisesti tämä pätee metsäisillä alueilla. Suomessa asia vielä pahenee, kun huomioidaan talvipakkasilla lapojen ja vaihdelaatikkojen öljyjen lämitys ja myllyjen tyhjäkäynnnit etteivät vaihdelaatikot rikkoonnu. Myös saksalaiset ovat olleet kauhussaan, kun tuulivoimaa rakennetaan metsäisille alueille ja päästöjen kannalta merkitykselliset hiilinielut tuhotaan.

Suurin Suomen Tuulivoimayhdistyksen emävale on koko ajan ollut se, että tuulivoima on puhdasta energiaa. Blogisti on tämän kiitettävästi oivaltanut, mutta suuri yleisö on mennyt useinmiten Tuulivoimayhdistyksen helppoon.

http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-13...

Pohjois-Hollannissa tuulivoimarakentaminen kiellettiin, kun laskelmat osoittivat, että tuulivoimarakentamisella ei vähennetä päästöjä ollenkaan.

http://www.clepair.net/statlineanalyse201208.html

3. Tuulimyllyjen tehoilmoitukset ylimitoitettuja

Tuulivoimayhtiöt ja Tuulivoimayhdistys ilmoittavat myllyjen tehoksi 25 -30 %, joka siirtyy sitten yva-selostuksiin.

Saksassa tuulivoima vuonna 2012 tuotti 17,52 % tehoja niiden asennetusta nimellistehosta. On vaikeata uskoa, että Suomessa voitaisiin päästä Saksan tehoihin. Saksassa on rakennettu tuhansia myllyjä myös kovatuulisille alueille merelle ja siitä huolimatta tehot noin alhaiset.

Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu, että myllyjen teho laskee jyrkästi niiden vanhetessa ja lähentyessä 7 -8 vuoden ikää.

http://www.ref.org.uk/attachments/article/280/ref....

4. Huojunta

Blogisti on myös painottanut tuulivoiman ylipääsemätöntä ongelmaa tehon huojuntaa tuulen mukaan. Tuuli vaihtelee tunneittain. Tässä linkissä sivuilla 28 ja 34 on Saksan tuulivoimakäppyrät päivittäin koko vuodelle 2012.

Huojunnan vuoksi Saksan hiilidioksidipäästöt ovat vain lisääntyneet, koska hiilivoimaloita joudutaan pitämään koko ajan stand-by ja käytössä, vaikka ne eivät tehoa verkkoon työntäisikään.

Tästä on syntynyt uusi ongelma Saksaan. Hiilivoimalat tuottavat tappiota, koska ne joutuvat polttamaan hiiltä koko ajan 24 h vuorokaudessa, mutta sähköä ne voivat tuottaa vain vajaateholla.

Muutamat laitokset ovat ilmoittaneet lopettavansa tuotannon tappioiden välttämiseksi ja Merkel on uhannut lakisääteisesti pakottaa lakkoilevat laitokset ylläpitämään toimintaansa.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Huojunnan vuoksi on myös muutamien tehtaiden koneistoja rikkoontunut ja vahngot ovat olleet kymmeniä miljoonia. Eikä pieni ongelma ollenkaan ole se, että verkot eivät kestä, kun tuulivoiman syöttämä teho koko ajan huojuu.

http://www.telegraph.co.uk/comment/9559656/Germany...

Sekin on täysin absurdia, että kun tuulee kovasti, niin sähköä täytyy johonkin saada syötetyksi ettei verkko kaadu. Tämä on aiheuttanut sähkölle negatiivisen hinnan eli sähkön tuottajamaa on joutunut maksamaan sähköä vastaanottavalle maalle siitä, että se suostuu ottamaan ylimääräisen sähkön vastaan. Näin esimerkiksi Tanska on joutunut syöttämään ja maksamaan antamastaan sähköstä Norjaan.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Tuulivoimassa tyhmyys on tiivistynyt äärimmilleen. Kun tietämättömyys saa vallan niin millään ei ole mitään väliä, usko asiaan riittää. Demokratialla pyyhitään persettä ja sitä käytetään lehmänkaupoissa hyväksi. Vihreä on näköjään tämän päivän jesuiittojen väri. Olen surullinen näistä sinisaareloista- heidän esikuvansa on varmaankin binladen.

Pietro Torrent

Mikä on Suvin tai perussuomalaisten vaihtoehto tuulivoimalle Suomen kasvavaan energian tarpeeseen? Ydinvoiman lisääminen on kovin hidasta ja vesivoimavarat ovat rajalliset.

"Vuosien 2010 - 2020 Suomen valtio maksaa 2 miljardia euroa syöttötariffina tuulivoimalle"

Nyt Suomeen joudutaan tuodaan sähköä ja tällä hetkellä tuonti on 2.500 MW. Se maksaa vuorokaudessa tämän päivän keskihinnalla (47,24 €/MWh) yli 2 miljoonaa €, eli vuodessa n. 700 - 1.000 Miljoonna €. Eikö tuosta rahasta voisi antaa osaa syöttötariffeihin ja tuontienergiaa saataisiin vähennettyä, nekin rahat jäisi Suomeen kiertämään. Nyt suurin osa rahoista menee ruotsalaisille ja norjalaisille ja vähän venäläisillekin.

"Onko valtion tehtävä tukea yksityisiä yrityksiä ja heidän harjoittamaa liiketoimintaa, joka ei olisi kannattavaa ilman valtion tukea?"

Kun on lukenut esim. STX-telakasta, Rautaruukista tai Itellasta, niin juuri perussuomalaiset ovat väittäneet että valtion pitää tukea kannattamattomia yrityksiä. Oletko samaa mieltä kaikista tukiaisista.

"Ilmansekoittaja"
Hassun nimen olet tuulivoimaloille antanut, mutta sopii hyvin puolueenne linjaan nimitellä ja pilkata kaikkea mitä ette oikein jaksa tai halua ymmärtää. Puolueenne johtajakin puhui taas tänään sekoomuksesta.

Suville vielä antasin neuvon tutustua Suomen monimuotoiseen energiatuotantoon. Yritä myös ymmärtää, että kaikkia tuotantomuotoja ei tarvitse käyttää yhtäaikaa, käytetään tilanteeseen parhaiten sopivaa tuotantoa. Varastoidaan tuulisina päivinä energiaa esim. vesialtaisiin ja kivihiilikasoihin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Vastaan Pietro Torrentille blogistin puolesta, vaikka kuvaton kommentointi on kielletty.

Tuulivoimarakentamisesta ja syöttötariffista jää vain muruset kiertämään Suomen kansantalouteen. Rakentamisen kustanukset ovat 85 - 90 % laitetoimituksia, jotka ovat tuontitavaraa ja laitetoimittajat tuovat rakentajat mukanaan. Näin on ollut kaikissa aikaisemmissa tuulivoimaprojekteissa Suomessa. Tuulivoima ei työllistä eikä luo pysyviä työpaikkoja, mitä taas STX:n telakat tekevät.

Tuulivoimayhtiöt ovat suurimmaksi osaksi ulkolaisia yrityksiä tai suurten ulkomaalaisten konsernien Suomeen perustamia tytäryhtiöitä. Kaikki ylimääräinen rahavirta menee emoyhtiöin käyttöön ja voitot niiden ulkolaisille omistajille.

Esimerkiksi suomalaisen Taaleritehdas Oy:n pääomasijoittajat ovat ulkolaisia kasvottomia veroparatiiseissa lymyäviä rahamiehiä ja naisia. Muutama tuulivoimaa rakentava yhtiö on rekisteröity jo heti alkuvaiheessa veroparatiisiin Kanaalin saarille. Tämä on suuri häpeäpilkku suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa samanaikaisesti yritetään näistä veronkiertäjistä päästä erilleen.

Kaikessa liiketoiminnassa avainsana on kannattavuus. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa, jotta sitä voi ylipäätään harjoittaa. Suomessa harjoitettava liiketoiminta täytyy olla kannattavaa sijoittajien lisäksi myös Suomen valtiolle. Syöttötariifituella toimiva tuulivoimarakentaminen ei ole kannattavaa kenellekään muulle kuin niille ulkolaisille pääomasijoittajille.

Jos me halutaan lisätä kaikin ehdoin tuulivoiman käyttöä Suomessa, niin paljon kannattavampaa olisi se, että syöttötariffin sijaan annetaan esimerkiksi ruotsalaisten rakentaa ja tukea kallista tuulivoimaa ja ostetaan me sitä sieltä halpaan markkinahintaan itsellemme.

Huomattavaa myös on, että tuo 2 miljardia euroa valtion tukea ei riitä, jos Suomeen rakennetaan 2 500 MW tuulivoimaa. Silloin täytyy nimittäin rakentaa myös aikamoinen määrä tuulivoiman säätövoimaa. Toinen ongelma on verkot, jotka vaativat vahvistusta hajautetulle tuulivoimalle, joka huojuu tunnista toiseen. Saksa joutuu investoimaan verkkoihin 100 miljardia euroa uusiutuvan energiansa vuoksi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaikista tukimuodoista järjettömin on tuulivoimalle annettu valtion takuuhinta hiilidioksidi päästöjen vähentämisellä lobattuna. Jos joku tietää tai muistaa vielä kehnoimmilla perusteluilla saatua tukea niin se olisi jo .. -no nyt loppuu jo virta näppäimistöltä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Juttu perustuu Taamir Fareedin antamaan tiedotteeseen. Taaleritehtaan tuulivoimajohtaja Taamir Fareed on Tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsen.

Taamir Fareedin lehdistölle antamassa tiedotteessa yritetään selittää, että tuulivoiman tuottamattomuus johtuu siitä, että kaikkien myllyjen tuotantoa ei ole vielä saatu yhdistetyksi Fingridin tilastointiin. Näin myös Taaleritehtaan Honkajoen laitos, joka kuitenkin Fareedin mukaan on tuottanut täydellä teholla koko ajan.

Koko viime viikon Fingridin tilastot näyttivät suunnilleen 0 MW ja vain jonkun tunnin ajan tehoa tuli 8 MW. Ihmettelen miten voi olla mahdollista, että kaikki muut myllyt, jotka ovat Fingridin tilastoinnissa mukana eivät tuota sähköä, mutta Taaleritehtaan Honkajoen laitos tuottaa?

Oma ymmärrykseni on myös se, että mittaukset Fingridillä on oltava erittäin tarkkoja,koska yritysten saama syöttötariffituki perustuu juuri tähän Fingridin vastaanottamaan tuulivoiman tehon mittaukseen.

No ei ole ensimmäinen kerta, kun Tuulivoimayhdistys valehtelee.

Epäilen myös sitä, että vaikka myllyt pyörivät, niin niiden teho pakkasilla menee lapojen ja vaihdelaatikkojen lämmitykseen ja oikein kovalla pakkasella niitä pyöritetään tyhjäkynnillä,jotta vaihdelaatikot eivät rikkkoonnu.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Myös Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomen tuulipuistoissa on tuotettu sähköä hyvillä tehoilla kuluvan pakkaskauden aikana."

Tämä talvi on ollut poikkeuksellisen leuto ja tuulinen. Miten sitten kun oikein kunnon pakkastalvi tulee? En usko tuulivoimaan kuin hyvin pienessä mittakaavassa, aurinkovoimakin lisänä parempi.

Toimituksen poiminnat