Nyt kaikki irti lypsylehmästä!
Suomi painii kestävyysvajeen kanssa, vuonna 2008 Suomi jatkoi vielä vuosikausia kestäneessä ylijäämän putkessa, mutta vuodesta 2009 lähtien alijäämää on tehty rajuja summia vuosittain. Ja tahti vain jatkuu, vaikka hallitus koittaa räpistellä kuin ankka öljyssä. (1)
Tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsittelimme Espoon valtuuston asettamia säästötavoitteita, ja saimme eteemme virkamiesten esityksen siitä, mistä kaupunkisuunnittelukeskus aikoo nipistää kuluvan vuoden aikana. Katsoessani esitystä, kirvoitti se ajatteluani, pitäisikö EU:lta lypsää enemmän? Espoo on aika harvakseltaan hakenut toteuttamiinsa hankkeisiin EU-rahaa. Pian aloitetaan Otaniemen kokonaisuudistaminen ajatuskärjellä ”Asemakaavoituksella mahdollistetaan Aalto-yliopiston ja valtion tutkimustoiminnan sekä niihin tukeutuvan yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi.” Suuret ovat visiot, mutta EU-tukea ajatellen hankehan on loistava! Olen varma, että EU:lta löytyy lukuisia erilaisia tukirahoja tämänkaltaiseen projektiin. (2)
Suomalaisten ongelma kenties on pitkään ollut jo se, ettemme ole kehdanneet pyytää EU:lta. Ehkä emme ole edes tienneet kaikista mahdollisista tuista. Tämän kestävyysvajeen kanssa meidän on ryhdistäydyttävä, rahaa on jaossa! Ja se raha on alunperinkin juuri meidän rahaa, sillä olemmehan EU:n nettomaksaja. Kiltteys hiiteen ja terve omatunto tilalle, ne on meidän rahat! *lisää tähän pari sopivaa ärräpäätä* (3)
Samaan aikaan pikkuruisen merenlahtemme toisella puolella Viro porskuttaa. Maailmanlaajuisesta finanssikriisistä huolimatta Viron velkaantumisaste suhteessa BKT:een on vain 10,0%. Viro teki vuoteen 2011 asti merkittävää ylijäämää, ja kahtena edellisenä vuotena alijäämä on ollut vain nimellinen. Viron julkishallinnon menot ovat suhteessa BKT:een jatkanut alentumistaan ja oli vuonna 2013 38,3%. Suomella vastaavasti menot ovat vain kasvaneet ja olivat 58,5%. Ero on järkyttävä. (4)
Lisäksi Viro saa EU:lta merkittäviä tukia. Tämän vuoden alussa uutisoitiin Viron uusista junista, jotka ovat täysin samoja kuin Suomessakin lempinimen ”flirtti”-saaneet. Kyseistä hanketta EU on tukenut Virolle 80%. Kyllä, luitte aivan oikein, neljä viidesosaa! (5)
Mitä Viro tai muutama muu maa tekee oikein ja missä me epäonnistumme? EU:n rahoituksen onnistuneen hakemisen lisäksi he selvästi hoitavat hallintoansakin paremmin, ja tunnetusti Viron yritysveromalli on Suomea huomattavasti houkuttelevampi. Katseet etelään – Viro ei ole enää kehitysmaa vaan Suomi on hyvin pian, ellei jotain harkittua tehdä ja pikaisesti. (6)
Viitteet:
1 http://www.findikaattori.fi/fi/44
2 http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014297235-3.PDF (päätöskohta 1.1)
4 http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-23042014-AP/EN/2-23042014-AP-EN.PDF (sivut 5 ja 9)
5 http://yle.fi/uutiset/virolaiset_hyppasivat_uuteen_junakyytiin/7048049
6 http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/283
Virkamieshuumoria:
-jakovara (naisilla?)
-kestävyysvaje (miehillä?)
Napureillamme Ruotsissa menee myös hyvin Suomeen verrattuna. Ruotsissa BKT kasvaa tänä vuonna 2,5% ja ensi vuonna jo 3,3%. Suomessa kasvu jäänee 0-tasolle tai miinukselle tänä vuonna ja todennäköisesti myös ensi vuonna venäjänkaupan hiipuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee tästä bloggauksesta mieleen eilinen EU-tilaisuus Vanhalla Ylioppilastalolla, missä puheenjohtaja Timo Soini vaati vähemmän EU:ta. Onko tämä bloggaajan esittämä ajatus EU-tukien lisähakemisesta vähemmän vai enemmän EU:ta?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös nettomaksuosuuden pienentäminen ole selkeästi ”vähemmän EU:ta” linjan mukaista?
Kun hallitus ei osannu sisään maksettavan rahan määrää sopia kunnolla, pitää asiaa korjata ulostulevaa rahaa Suomeen kanavoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä taas ei ihan liippaa varsinaista blogin aihetta, mutta itse kannatan myös vähemmän EU:ta -ajatusta. Mutta niin kauan kuin olemme nykyisessä EU:ssa, meidän tulee osata hyödyntää sitä. Pitkän ajan tavoitteena näen mieluusti sen, että EU:n liittovaltiokehitys pysäytetään ja valtaa palautetaan itsenäisille kansallisvaltioille, EU:n tulee olla löyhä yhteistyöelin, joksi se alunperinkin on tarkoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiaa selventävästä vastauksesta!
Ilmoita asiaton viesti
Miten on mahdollista että sekä ruotsi että viro”porskuttaa”ja me ryömimme ??
Eikö sieltä olisi oppia otettavisssa ?
Mitä täällä on tehty väärin/toisin,-ja missä on analyysi tapahtuneesta ??
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken Viro-ihannoinnin keskellä täytyy muistaa tämä: Keskipalkka Virossa oli vuoden 2012 lopulla 916 euroa kuukaudessa. Se on euroalueen alhaisin lukema. (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/22/hy…)
Myös eläkkeet ja työttömyyskorvaukset ovat Suomeen verrattuna kovin alhaiset. Tämän lähteen mukaan ”työttömyyskorvaus on 64€/kk ja keskimääräinen eläke 272€/kk”. http://www.tallinna.biz/2011/10/suomen-ja-viron-pa…
Halpaa ei eläminen ainakaan Tallinnassa enää ole, tosin ymmärtääkseni yhä vähän halvempaa kuin Helsingissä.
Hyvää Virossa on talousnäkökulmasta yritteliäisyys ja verottajan positiivinen suhtautuminen yrittämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hys! Ole hiljaa! Ja kerro vain viimeinen kappale. Hyvä mallimaa se on.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä tiivistelmä. Se kuvaa myös sitä, kuinka matalalta tasolta on kehittyvän maan helpompi nousta ylöspäin, jos samalla vapaakauppa-alueella naapureina on rikkaita teollisuusmaita. Tästä huolimatta myös Vironkin talous onnistui notkahtamaan 2008-2009 kohdalla!
Ilmoita asiaton viesti
Voisihan halutessaan syyttää Suomen ja Viron kestävyysvajeen eroista vaikka Matti Vanhasta, joka torppasi 90-luvun alussa eduskunnassa ponnellaan uuden ydinvoimalan rakentamisen: Suomen tuontienergian lasku lienee viimeisten kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut.
Viro sen sijaan porskuttaa, joskin päästöjä on enemmän:
Tekniikka & talous 2011: Viron energiantuotanto kasvoi lähes puolella
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/viron+energi…
Yle 2010: Palavastakivestä Virolle vientivaltti
http://yle.fi/uutiset/palavastakivesta_virolle_vie…
Ilmoita asiaton viesti