Karhun karjahtelua Espoosta

Mistä Suomi saisi sähkönsä?

Satakunnassa Kokemäenjokeen ennen sotia rakennettu vesivoimalaitos peruskorjataan lähes 80 vuoden ansiokkaan toiminnan jälkeen. Laitoksen alkuperäiset turbiinit uusitaan ja laitos saa kolmannen koneyksikön. Tuotantokapasiteetti nousee 72 megawatista 110 megawattiin. Investointi on 40 miljoonaa euroa ja se pitää sisällään myös voimalaitokselle tulevan kalahautomon, josta jokeen istutetaan siikaa ja lohta.

 

En kannata uusien vesivoimalaitoksien ja patojen rakentamista, mutta Satakunnan esimerkki on loistava. Vanhoja laitoksia kannattaa uudistaa ja nimellistehoja kasvattaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Tärkeät kalatiet voimalaitosten ohi ovat välttämättömiä. Vesivoima on merkittävä säätövoima Suomessa kulutushuippujen iskiessä ja sitä useimmiten voi käyttää myös pakkasilla.

 

Suomen sähköntuotanto ei voi kuitenkaan levätä yksittäisten ratkaisujen varassa, vaan meillä pitää olla käytössä monipuolinen reservi. Tuulivoima on osoittanut hyödyttömyytensä ja siitä olen aiemminkin kirjoittanut. Aurinkovoimaan kohdistan optimistisia odotuksia ja toivon, että muutaman vuoden kuluessa aurinkopaneelit yleistyvät Suomessa merkittävästi. Vaikka Saksan päätös luopua ydinvoimasta oli kertakaikkisen surkea ja iso osa korvaavasta energiasta tulee kivihiilestä, on myös aurinkovoimaa otettu käyttöön ja maailmanlaajuisestikin aurinkopaneelien hinta on laskenut.

 

Ydinvoima on kuitenkin jatkossakin yksi tärkeimmistä Suomen energiatuotannon kulmakivistä. Suhtaudun epäillen Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen ja olen huolestuneena lukenut tietoja aiemmista Rosatomin hankkeista. Mitä ilmeisimmin Fennovoima valitsi yhden markkinoiden huonoimmista toimittajista. Ydinvoimaa tulee rakentaa Suomeen lisää ja meidän tulee pitkäjänteisesti pyrkiä energiaomavaraisuuteen. Rosatom on vain väärä valinta.

 

Energian käyttö tuskin tulee pitkällä aikavälillä laskemaan. EU luo paineita laskea CO2 -päästöjä ja ydinvoima on yksi parhaimmista ratkaisuista tavoitteisiin pääsemiseen. Tuulivoimaloidenkin valmistaminen aiheuttaa jonkin verran CO2-päästöjä ja niiden hyötysuhde on melko huono. Tulevaisuudessa sähköautojen yleistyessä päästörajoitusten kiristyessä (en usko että öljy loppuu vielä ihan hetkeen, uusia löytöjä tulee yhä) sähkönkulutus lisääntyy entisestään. Meidän tulee varautua fiksusti näihin näkymiin. Ja mikä tärkeintä – pyrkimällä energiaomavaraisuuteen, säästämme rahaa. Sähköä myymällä jopa teemme voittoa. Ei huono diili näissä talousnäkymissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Tuulivoima tuottaa jonkin verran CO2-päästöjä ja hyötysuhde on melko huono."

Tuulivoiman hyötysuhde on erittäin huono. Viitteenä oleva tutkimus on teoreettinen kapasiteettilaskelma. Käytännössä ei ole päästy lähellekään noita lukuja.

Saksassa, jossa tuhansia megawatteja tuotetaan hyvätuulisilla merialueilla, on 2013 päästy 16,9 % hyötysuhteeseen asennetusta kapasiteetista. Vuonna 2012 Saksan tuulivoiman hyötysuhde oli 17,5 %. Ei siis koskaan yli 20 %:n.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Kun huomioidaan, että Suomessa tuulivoiman säätövoima on vesivoima, niin CO2-päästöjen vähennyksiä tuulivoimarakentamisesta ei synny. Vihreä energia korvaa vihreän energian. Näin olleen kaikki itse tuulivoimarakentamisen synnyttämät päästöt van lisäävät CO2-päästöjen netto-kuormitusta.

Kun tähän vielä lisätään myllyjen tieltä metsien hakkaamisen ja teiden rakentamisen ja suoalueille rakentamisen aiheuttamat hiilinielujen poistumat, lisää tuulivoimarakentaminen entisestään vain CO2-päästöjä. Hiilinielut poistuvat jopa sadoiksi vuosiksi, joka pitäisi huomioida jotenkin tullivoimarakentamisen CO2-taseissa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Linkissähän kerrottiin, mitä hyötysuhde tarkoittaa tuulivoimalassa. Voimalan tuottaman sähkötehon suhdetta pyyhkäisypinta-alalla ilmavirrassa olevaan tehoon. Huipunkäyttöaika kertoo taas sen, kuinka kauan vuodessa laitos toimii nimellistehollaan eli koko vuoden sähköenergiantuotto jaetaan nimellisteholla(sähkö). Sitten on vielä se kapasitteettikerroin, joka on huipunkäyttöajan prosentuualinen ilmaus eli huipunkäyttöaika jaettuna vuoden pituudella. Tuulivoimalan hyötysuhde ei ole sama asia kuin kapasiteettikerroin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuulivoiman tai minkään muunkaan polttoaineettoman energiatuotantotavan hyötysuhteen määrittely nimellistehon kautta on aika lailla mieletöntä hommaa. Mutta silti jotkut harrastavat sitä jopa teknisestä koulutuksesta huolimatta. Motiiveja moiseen voin vain arvailla. En itse ole mitenkään erityisesti tuulivoiman kannattaja, mutta täällä usein kirjoitetaan tuulivoimasta erityisen kummallisesti joten olen aina välillä oikonut pahimpia olkiukkoja.

Mutta tuo on oikeastaan harmittava sivupolku, sillä vaikkapa juuri vesivoimaloidemme laitteistojen uusiminen olisi varsin merkittävä tapa tehostaa energiantuotantoamme ympäristön kannalta harmittomasti ja jos siihen saataisiin yhdistettyä mm kalaportaiden lisärakentamista niin kokonaissaldo voisi olla ympäristönkin kannalta selvästi postiviininen.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #16

"Tuulivoiman tai minkään muunkaan polttoaineettoman energiatuotantotavan hyötysuhteen määrittely nimellistehon kautta on aika lailla mieletöntä hommaa."

Tuulivoimayhtiöt ja Suomen Tuulivoimayhdistys ovat itse asian tuoneet esille perustellessaan tuulivoiman hyötyjä ja investointien kannattavuutta. He väittävät, että päätetyllä syöttötariffilla saadaan 2 500 MW lisää sähkötehoa ja jättävät kokonaan kertomatta mikä osuus tästä nimellistehosta voidaan saada irti. Ihmiset helposti mieltävät tämän olevan kahden ydinvoimalan verran.

Tuulivoimaa rakentavat yhtiöt ja Suomen Tuulivoimayhdistys ovat esittäneet YVA-selostuksissaan myllyjen hyötysuhteen olevan 25 - 30 %, joka on suuri valhe. Jos Saksassa ei ole koskaan päästy lähellekään 20 %, niin Suomessa se on vielä surkeampi. Jonkun on noita valheita oikaistava.

Miksi pitäisi rakentaa ja tukea sellaista energiantuotantoa, jota perustellaan väärillä argumenteilla?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Vihreät vetoavat aina Saksan esimerkkiin tuulivoimarakentamisessa. Kannattaa katsoa tämä saksalaisten itsensä tekemä animaatio tuulivoimasta.

http://www.vernunftkraft.de/

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jannen pointti on erittäin hyvä.

Kun ei tuule, ostamme Norjasta halpaa alle 40 €/MWh vesivoimalla tuotettua vihreää tuontisähköä. Kun alkaa tuulemaan, ostamme tuulivoimayhtiöiden tuottamaa sekundasähköä hintaan 105 €/MWh. Ei järjen häivääkään.

Ja kaiken lisäksi, ei tuulisähkökään ole kotimaista energiaa. Laitetoimituksista 85 % on tuontitavaraa ja sijoittajina usein ulkomaalainen pääomasijoittaja.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ehkä tuo Bellonan linkki ei ole ihan objektiivisin näkökulma. :)

Rosatom on kumminkin saanut voimaloita aikaiseksi aika nopeastikkin Kiinassa, Tianwen 1 ja 2 yksiköt.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Aurinkoenergia vaikuttaisi ainakin olevan energian tuotantomuoto, jossa on paljon potentiaalia.

Vertaisin tämänhetkistä aurinkoenergian tehokkuutta tietokoneiden kehitykseen. Vielä muutama vuosikymmen sitten alkeellinenkin tietokone oli valtava ison hallin täyttävä järkäle. Tekniikan uusien innovaatioiden myötä se entisajan valtava järkäle on saatu kutistettua hyvinkin pieneen tilaan. Eli laitteistojen kokoa on saatu kutistettua.

Se mitä halusin sanoa on se, että uskon nykyhetken aurinkokennojen ja paneelien ja mitä ne ikinä teknisesti ottaen ovatkaan, kehittyvän aina vain pienikokoisemmiksi, mutta samalla tehokkaammiksi. Vaikkapa yhden neliömetrin kokoisen paneelin tuotantotehokkuus on tuskin saavuttanut maksimiaan. Kehitys ei ole saavuttanut vielä rajoja.

Omien tietojeni mukaaan esim ulkoilman läpötila ei juurikaan vaikuta aurinkokennon energiantuotantoon. Koska auringonsäde on se kaiken ydin. Eli siis aurinkoenergia pitäisi soveltua Suomeen energiamuotona kaikin puolin hyvin. Esimerkkejä hyvistä aurinkokennojen sijoituspaikasta voisi olla kerrostalojen ja kauppahallien katot. Täytyy vain odottaa ja tietysti samalla toivoa, että aurinkoenergia kehittyy ja laitteistoja saadaan kehitettyä soveltumaan kunnollisesti myös Suomen sääoloihin.

Mitä enemmän aurinkoenergian hyödyntämiseen olevia laitteita ostetaan ja käytetään, sitä enemmän niiden kehitykseen panostetaan. Ja luulisi myös tuulivoimaloita voitavan kehittää entistä tuottavammiksi. Tietysti noita kehittymiseen liittyviä aasioita joutuu maallikko vain arvailemaan. Arvailla pitää myös sitä, kuinka paljon öljyteollisuus vastustaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystä. Fossiilisten polttoaineiden tuottajat eivät taatusti ole tyytyväisiä, jos heidän bisneksensä hiipuu vaikkapa aurinkoenergian kehityksen myötä. Öljy on tällä hetkellä luonnonvara josta soditaan ja tapellaan. On iso mullistus, jos energiamuotoihin saadaan lähitulevaisuudessa aikaan vallankumous.

Totta on se, että Suomessa on pimeää talven pakkasilla, juuri silloin kun sähköntarve on suurin. Ehkä ydinvoimaloilla voidaan tuottaa talviajan sähkö ja kesäaikana keskittyä enenevissä määrin aurinkoenergiaan.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Miten koon pienentyminen näkyy?
uuden 100w paneelin pinta-ala on suunnilleen sama kuin 20 vuotiaan 100 watin paneelin

köykäsempiä nykyään ovat selvästikin kun materiaalaissa on saatu säästettyä, säästetty,
mikä ei automaattisesti ole pelkästään hyvä juttu.

tuotetun virran kuljettaminen vaatii oman poikkipinta-alansa, jännite eristevälinsä fysiikan lakien mukaisesti,
siinä ei mitään mullistavia muutoksia ole tapahtunut, tapahtumassa, uusia eristeitä on kehitetty mutta ei niille ole isommin käyttöä kuin erikoissovelluksissa joissa tilanpuute on ongelma.

Eikä hehtaarien kokoisella plantaasilla ei ole merkitystä silläkään onko systeemiä ohjaava älli salkun vai tupakkiaskin kokoinen.

joten ei ole aurinkosähkörintamalla tapahtunut likimainkaan tietokoneisiin verrattavaa kehitystä.

paneelien valmistuksessa hukkaprosenttia ja hintaa on saatu alennettua laatupotentiaalin parantuessa ja laatuvaatimusten höltyessä.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Olisiko tietotekniikan asiantuntija 1980-luvulla osannut ennustaa tietokoneiden kehityskulun? Se oli se ajatus, johon perustin tuon oman kommenttini.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

http://www.aurinkoenergiaa.fi/etusivu/255/aurinkol...

Tuossa on vielä linkki. Osin tämänkaltaisten uutisten vuoksi epäilen, että osa aurinkoenergian mahdollisuuksista on vielä löytymättä. Kun googlaa vaikkapa "ikkuna aurinkoenergia" löytyy aiheesta lisää uutisia. Ovatko sitten aivan puuta heinää?

Ja pakko vielä lisätä, että kyllä, tietokoneen ja aurinkopaneelin kehityksen vertaaminen on heikko argumentti. Vertaukseen pitää suhtautua siten, että tekniikka kehittyy ja se kehitys voi olla nopeaa ja osin arvaamatontakin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Aivan, aurinkokennojen hyötysuhteet tulevat paranemaan, labroissa on päästy jo ainakin 30% hyötysuhteeseen sähköntuotannossa. Samoilla paneeleilla voitaisiin ottaa myös lämpöä talteen (aurinkokeräin) ja se olisi eduksi myös sähköntuotannossa, energiansaannin hyötysuhde voisi nousta melko korkeaksi (vertaa lauhdevoimalaa vastapainevoimalaan). Kennon lämpeneminen nimittäin heikentää sähkönsaantia eli jäähdytystä tarvitaan. Sähkön varastointi näillä leveysasteilla koko vuoden tarpeiksi on edelleen ongelma, lämmön ei niinkään. Ja tietenkin laitteiden hinta elinkaarella, verrattuna hiilienergiaan.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Niin no, nyt ainakin alkoi tuntumaan siltä, että olin liian optimistinen oman kommenttini kanssa. Mieluummin kuitenkin optimistinen ajattelu kuin pelkkää pessimismiä. Ei mikään kehity, jos ei ole ideoita. Pessimisti ei ole paras ideoiden tuottaja. Toki tilanteeseen voitaisiin sekoittaa myös realisti joka sanoo, että aurinkoenergian kehitys on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Juha

Suo anteeksi, sain taas ´hepulin´ tästä aloituksestasi :

"Aurinkoenergia vaikuttaisi ainakin olevan energian tuotantomuoto, jossa on paljon potentiaalia."

...joten loppuosan lukeminen meni silmäillen.

Tässä taas kerran VTT:n ennuste sähköntuotannostamme aina vuodelle 2035 :

http://users.kymp.net/kas/ENNUSTE.jpg

Se on käsittääkseni tehty ´konsensus-olettamalla´ eli uusia tuulivoimaloita tuhansittain ja aurinkopaneelit joka toisen talon katolle.

Kehottaisin kiinnittämään huomion aurinkosähkön keltaiseen seitin ohueen tolppaan => aurinkosähköllä ( vaikka kuinka tuettaisiin ja tuettaisiin..)ei tule olemaan mitään merkitystä sähköntuotannossamme!

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Totta hemmetissä auringossa on potentiaalia. Se on taivaalla jatkuvasti säteilemässä energiaa. Toki jos aurinkoenergian kehittäminen on teknisesti mahdotonta, niin voi sen toki unohtaakin.

Ja onko tuo linkittämäsi ennuste tehty mukailemaan energiatuotannossa tällä hetkellä käytössä olevaa tekniikkaa? Lähinnä ajattelin, että aurinkoenergian suhteen uudet keksinnöt ovat mahdollisia, jolloin 10 vuoden päästä energiatuotannossa on voitu päästä eteenpäin.

Tässäkin blogitekstissä oli mainittuna se, että vesivoimaloiden hyötysuhdetta oli parannettu ottamalla käyttöön uusin tekniikka.

Aurinko olisi energiantuotannon lähteenä loistava, jos sen energiaa vain saadaan kunnolla hyödynnettyä. Miksei tulevaisuudessa voitaisi sijoittaa aurinkopaneeleita maapallon kaasukehän ulkopuolelle, jolloin säteiden energia saataisiin paremmin hyödynnetyksi?

Toki jos ihmiskunta vain tappelee, sotii ja ajaa kaikki valtiot lamaan niin energiatuotannon kehitys tuskin on kovinkaan nopeaa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #22

Juha

Ei kai kukaan täyspäinen ja jonkun fysiikan peruskurssin käynyt kiistä Auringon "potentiaalia".

Toteutat taas sitä nuoren polven ikimuistettavaa oikeutta ´unelmoida´, mitä hienoja ratkaisuja on aivan nurkan takana ; niin pitääkin ..

Mutta meidän "vanhojen pierujen" on elettävä tämän päivän eväillä ja tehtävä ratkaisut olemassa olevien faktojen ei unelmien varassa - se on mälsää...

Täältä löytyy todellisten idealistien ´paratiisi´ :

http://ilmaisenergia.info/foorumi/

Hölmöyttäni menin tänne ´raivoidealistien kirkkoon´ saarnaamaan oikeaa sähkönhintaa : ovat onnettomat uskovaiset vuosia laskeneet härpäkkeidensä takaisinmaksuajat pain p:tä ; lynkkauspartiot lähtivät kohti Kotkaa.

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=...

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala Vastaus kommenttiin #27

Ratkaisuna sähkön varastointi. Silloin voidaan varautua aurinko-ja tuulivoiman kausiluontoisuuteen ja hankalaan ennustettavuuteen. En näe, että kyseessä on pelkkä nuoren polven oikeus unelmoida. Realistisesta asiasta kyse. Tottakai ihmiset elävät unelmista ja ajatuksista, mutta nyt vaikuttaisi siltä, että sähkön varastointi on ihan todellinen mahdollisuus.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #31

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/sahkontuota...

"Mitä on säätövoima eli säädettävä sähköntuotanto?

Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Sähköä ei kyetä nykytekniikalla varastoimaan suuressa mittakaavassa, joten sitä on tuotettava verkkoon joka hetki saman verran kuin sitä kulutetaan. Lisäksi säätövoimalla varaudutaan mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin."

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2013) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 3 000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona.
Voimaloita olisi sen jälkeen n.1500 kpl. Tarvittava tuotanto mitoitetaan vain priimatuotannon mukaan. Tehotaseessa tuulivoiman sekundasähkön arvo on nolla megawattia. Energiataseessa on sattumanvaraisia megawattitunteja, mutta niiden merkitys on vähäinen ja joskus jopa haitallinen. - Sähköverkon kaatumisriski lisääntyy mitä enemmän tulee ajoittaisia suuria sähköpiikkejä sekundasähköllä.
Tuulivoimaa pyörittää syöttötariffi Pekkarisen perhe -"mafia", joka ei saamastaan jalansijasta Suomessa enää luovu. Muutamassa vuodessa sähkönhintaan tulee korotuksia, ehkä puolet lisää, ehkä enemmän. Suomessa alkaa olemaan sosiaalihuollon luukulla "energiaköyhiä" jotka eivät pysty sähkölaskuistaan selviytymään.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Hannu

Tämän päivän Hesari :

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412395051781

Näyttää siltä, että ponnistelusi alkaa tuottaa tulosta meluhaittojen suhteen.

Lisäksi :

"Voimaloiden hyötysuhde, eli se miten paljon tietyn tehoinen voimala tuottaa sähköä, on jo nykyisin kehno.

Esimerkiksi jätevoimala voi tuottaa moninkertaisesti enemmän sähköä vastaavalla teholla. Valtio maksaa jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista mehevää syöttötariffia. Jos käyttöä rajoitetaan, rahaa tulee vähemmän."

Tällaista tekstiä Hesarissa ; onko järki voittamassa???

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei jos ne vetoavat tuolla tavalla hyötysuhteeseen, sillä ne eivät selvästikään ymmärrä polttolaitoksen ja tuulivomalan eroja hyötysuhteen suhteen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #17

Marko

Täysin samaa mieltää tuosta hyötysuhteesta.

Yritin tuoda esille hämmästykseni , että Hesarissa - sen lisäksi, että tunnustetaan meluhaitat kirjoitetaan käyttäen sanoja kuin " kehno hyötysuhde " (tarkoittaen kai kapasiteettikerrointa) tai "Valtio maksaa jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista mehevää syöttötariffia."

Tällaista tekstiä en ole Hesarista ennen löytänyt.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kiitos, olen kyllä ollut vaan mukana isommassa joukossa, jolle on paljastunut tuulivoimalla rahastus, joka on verhottu ilmastonsuojelu viittaan, näin saatiin vihreät ym. poliitikot kannattamaan ns. ilmaista tuulta jota olisi riittävästi voimanlähteenä voimaloille, näillä selityksillä Pekkarinen + Tarasti koplasi syöttötariffilaki säännöt jossa tuulisähkö saa aluksi kolminkertaisen hinnan tuotetusta sähköstä, joka ilmoitetaan valvomon lähettämän laskun mukaisesti valtion takuulla. Valvomoita on Hampurissa, ja muualla ulkomailla. Taaleritehdas saa rahansa Hampurin valvomon ilmoittamasta sähkön määrästä, (Pekkarisen vävy johtajana). Muuten, viime tammikuun pakkasilla ei tuulisähköä tuottanut mikään muu "tuulipuisto" Suomessa kuin Taaleritehtaan Honkajoen voimalat.
Porissa ei kaupungin virkamiehet osallistuneet HS:n juttuun lainkaan, he ennen rakentamisia kertoivat ettei noita melu ym. haittoja ole, koska Tuuliwatti on niin vakuuttanut. Mitään kritiikkiä ei kuunneltu, naureskeltiin subjektiivisesta NIMBY vastustuksesta. Kaavoittaja jopa kehotti esim. minua muuttamaan Ranskaan sitte, kun kerroin siellä olevista suoja rajoista asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä joka on isoilla yli 2 MW:n tuulivoimaloissa 4km ja ollut jo v.2004.

Tuulivoimaloiden tuottama matalataajuinen infraääni on terveydelle vaarallista, tästä on tieteellisesti tutkittua tietoa joka on vertaisarvioitu monessa maassa ja myös otettu turvallisuus syynä huomioon, mutta eihän Suomessa voi mitään maailmalta oppia ottaa, itte se pitää hakata päätä seinään ja katsoa kestääkö pääkoppa. Ja ensin on saatava huijauksesta tulevat rahat parempaan talteen.
Porissa on valmiina nyt epäonnistunut tuulivoimaloiden sijoitustyö, tämä ei enää muuksi muutu eikä puheet ja selitykset auta, ne on siinä eikä väki ympärillä saa hetkenkään rauhaa jos tuulivoimalat tuottavat sähköä. Telkkarit ei toimi, vaikka antennia on siirretty kehotuksen mukaisesti, ja kännyköissä kuuluvuus häiriöt jatkuu. Vilkkuvalot on luvattu muuttaa kiinteäksi punaiseksi, ei vielä muutettu.
Kaikki virheet realisoitui Peittoonkorvessa, eikä se nimen vaihto "Peittoo" Suomen suurin jätteenläjitysalue, minkä Jari Suominen sille antoi muuta asiaa mihinkään. Virhe on korjattava.

Tapani Lahnakoski

Blogistilla ja varsinkin Juha Ojalalla on turhan positiivinen kuva aurinkopaneelien käyttökelpoisuudesta Suomen oloissa.

Juhan kirjoituksessa on yksi hyvä lause, se toiseksi viimeinen.

Hulluin ajatus olisi rakentaa ydinvoimaloita, joita seisotettaisiin kesät ja uskouduttaisiin aurinkopaneelien varaan. Ydinpolttoaine on niin halpaa, että tuossa tuplainvestoinnissa ei ole järjen hiventäkään.

Mitä sitten tulee aurinkopaneelien hyötysuhteen kehitykseen, vertaus tietokeen kehitykseen ontuu "lievästi". Nykyisten paneelien hyötysuhde on vajaat 20%. Jos lähdetään rakentamaan moniliitoskennoja, jotka pystyvät käyttämään paremmin valon spektrin, voidaan kuvitella pääsevämme ehkä jopa kolminkertaiseen hyötysuhteeseen erittäin kalliilla ja hyvin myrkyllisillä aineilla, valmistustekniikoista puhumattakaan.

Jos tätä nyt sitten halutaan verrata vaikka muistitiheyden kehitykseen, joka on kasvanut ainakin kertoimella 10 potenssiin 15, niin vertaus aurinkopaneelien mahdolliseen kehitykseen kolminkertaiseksi, joka sekin on varsin teoreettinen, pääsee oikeisiin mittasuhteisiin eli on täysin älytön.

Aurinkokennojen laajamittainen käyttö Suomessa edellyttäisi, paitsi hintojen edelleen reipasta laskua, energian varastoinnin rajua kehitystä niin, että siitä varastosta pystytään energiaa saamaan hyvällä hyötysuhteella.

Nykyään Suomessa kennon vuotuinen, keskimääräinen hyötysuhde nimellistehoon nähden on n. 15 %.

Kaikki muut energiantuottomuodot, paitsi ydinvoima, vesivoima ja vaikka takkapuut ovat vahvasti yhteiskunnan subventoimia.

Tuulivoima on täällä jo onneksi haukuttu lyttyyn. Sen hiilidioksidipäästöistä vaan unohtui sen massiivisen betonijalustan vaikutus. Sementin valmistus on melkoinen CO2-lähde.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

En kirjoittanut kommenttia "alan ammattilaisen" näkökulmasta. Lähtökohtana ja oletuksena oli se, että tekniikka tulee jatkossa kehittymään ja siitä seuraa uudenlaisia mahdollisuuksia. Aurinko on sellainen pallo taivaalla, jonka säteilystä energiaa voidaan ottaa joka tapauksessa talteen. Kommentistasi päättelen mielipiteeksesi sen, että aurinkoenergian voisi hylätä täysin. Mainitset moniliitoskennot ja niiden rakentamisen aloittamisen. Jos moniliitoskennoja ei ole paljoa rakennettu, miksi tyrmäät ne noin voimakkaasti? Viittasit toki myrkkyihin, mutta onhan ydinjätekin aika haitallista.

Kirjoitit kommenttiisi virkkeen: "energian varastoinnin rajua kehitystä". Mitä jos energian varastointia kehitetään? Ymmärrän kommenttisi siten, että siinä (varastoinnissa) on kehitysmahdollisuuksia.

Eri asia jos voidaan selvästi todistaa, että vaikkapa aurinkoenergian hyödyntämisessä on tullut raja vastaan. Kiinnostaisi myös tietää, onko tuulivoimaloiden tekninen kehitys loppunut?

Jos aurinko- tai tuulivoimaa ei käytetä, ei sitä myöskään yksikään firma pyri tosissaan kehittämään. Olisi toivottavaa, että energiantuotantoon saataisiin uusia toimivia vaihtoehtoja.

Tapani Lahnakoski

Jos ajatellaan tämän hetken tilannetta Suomessa, sekä tuuli- että aurinkovoima ovat suuressa mittakaavassa rahantuhlausta, paitsi niille, jotka tukiaisilla elävät.

Aurinkokennoissa varmaan tapahtuu enemmän kehitystä kuin tuuligeneraattoreissa, jos ei keksitä ihan eri systeemiä kuin nykyiset propellit.

Joka tapauksessa tulevaisuuden ennustaminen on edelleen vaikeaa eikä kannata tehdä investointeja ennen kuin riittävä kehitys on tapahtunut.

Myös ydinreaktoreissa on runsaasti kehitettävää, kun tämä kehitystyö lopetettiin aivan liian pitkäksi ajaksi. En vaan mitenkään ymmärrä, että vanhat neukkulan reaktorit puksuttavat ja tuottavat rahaa aina vaan, mutta uudet kuulemma tulevat niin kalliiksi, etteivät kannata. Epäilys herää, että turvamääräykset on ylimitoitettu. Noinkohan Olkiluoto kolmoseen lisättiin vielä tsunaminkestovaatimuskin loppumetreillä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aurinkovoiman tehoa rajoittaa luonnollisestikin pinta-alaa kohden tulevan säteilyn määrä joka on normaalisti varsin rajallinen ja marras-helmikuussa lähes nolla. Mikään tekniikan kehitys ei tuota ongelmaa poista. Sama koskee tietysti vesi- ja tuulivoimaakin: sähköä ei voi saada enempää kuin mitä virtaavan aineen energia on.
Aurinkopaneeleilla voi toki äärellisillä kustannuksilla yksityishenkilö tuottaa vuoden aikana sähköä saman verran kuin sitä vuoden aikana käyttää, mutta tuotto tulee väärään aikaan eikä sähkön varastointi ole tällä hetkellä kustannustehokasta. Jos siihen löytyy ratkaisu, silloin mennään eteenpäin. Tällä hetkellä mennään edelleen suurin piirtein tässä:

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala Vastaus kommenttiin #29

On tosiaan totta tuo auringonsäteiden tulokulma talvisaikaan. Mutta löytyihän siihen mahdollinen pelastava tekijä tuosta sähkön varastoimisesta kuitenkin. Eli ei olla aivan toivottomassa tilanteessa. Kiitos linkistä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Suhtaudun epäillen Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen ja olen huolestuneena lukenut tietoja aiemmista Rosatomin hankkeista."

Suvi Karhu, ei pitäisi uskoa kaikkea mitä lukee. Suomen russofobit vastustavat Fennovoiman hanketta vain siksi, että ydinvoimala tilataan Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasilta.

Rosatom tekee tällä hetkellä yhteistyötä ydinvoiman rakentamisessa kuuden EU:n jäsenmaan kanssa. Rosatonm on solminut syyskuussa Etelä-Afrikan ja Etelä Korean kanssa sopimukset yhteensä 10 ydinvoimalan rakentamisesta.

Rosatom rahoittaa myös rakennuttajia kymmenillä miljardeilla.

Radio Venäjän Ääni tänään: "Venäjän hallitus on hyväksynyt lainan myöntämisen Valko-Venäjälle ydinvoimalan rakentamista varten. Lainan suuruus voi olla korkeintaan 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Asiasta kertoo RIA Novosti.

Ydinvoimalahankeen puitteissa rakennetaan kaksi laitosyksikköä, joiden yhteinen teho on korkeintaan 2400 megawattia. Ensimmäisen yksikön käyttöönotto on suunniteltu vuodeksi 2016."

Rosatom hallitsee ydinvoiman ja voimaloiden rakentamisen. Valko-Venäjän yksikkökin rakennetaan reilussa kahdessa vuodessa. Toisin on meillä ja lännessä. Esimerkiksi ranskalainen Areva on rakentanut TVO:n Olkiluoto III:sta vuosikymmenen, eikä valmista tule.

Vastustan uuden ydinvoiman rakentamista Suomeen, mutta en hyväksy sellaisten vastustajien epä-älyllistä toimintaa, joka perustuu vain russofobian levittämiseen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse vastustan tuota sen takia, että kyseessä on aivan liian suuria riskejä sisältävä laitos. Jos riskinottajana olisi yksityiset firmat julkisen sektorin sijaan, en pitäisi tilannetta lainkaan niin pahanan. Tuosta seuraa se, että julkinen sektori sitoutuu ostamaan ylihinnalla sähköä vuosikymmenien ajan.

Teknisesti latos luultavasti on kilpailukykyinen, mutta niin hinta kuin maailmanpoliittiset riskit ovat niin suuria ettei julkisen sektorin kannata tuollaiseen hankkeeseen osallistua.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Nostan kuvitteellista hattua. Asiallisten argumenttien esittäminen asiassa vastoin omaa lopputuleman tahtotilaa vaatii sellaista suoraselkäisyyttä, jota on pakko kunniottaa. Kiitos.

Oma kantani on

a) russofobiaan: Suvia on nyt viety niin kuin nuorta, joskin fiksua, ihmistä välillä viedään, informaatiosodan keinoin osaavamman puolen mielikuviin, kauas faktoista. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, informaatiosodankäyntiäkin kouluttaneena vanhempana tieteen harjoittajana katson surullisena nykyistä kylmän sodan lietsontaan liittyvää, jo vaaralliseksi yltynyttä informaatiosodankäyntiä.

b) ydinvoimaan: jos uskoo CO2-päästöjen olevan puoliksikaan niin paha asia kuin paljonko sillä pelottelulla haaskatan rahaa, tuottavuutta ja tutkijoiden aikaa, pitää laskea oikeasti numerot pöytään. Itse en saa muuta tulosta aikaiseksi kuin äkkiä lisää ydinenergiaa ja seuraava polvi (==torium) työn alle heti. Torium-prosessit voidaan suunnitella myös siten, että niissä "poltetaan" uraanivoimalan jätettä, jolla saadaan varastoitavan jätteen ongelma supistettua aivan eri mittakaavaan kuin "vanhalla" tekniikalla.

Ydinenergian rinnalla energian varastointiin ja esimerkiksi lämpöpumppujen hyötysuhteiden parantamiseen pitää toki satsata, sitä kautta jonain päivänä suora auringon säteily tulee käyttökelpoiseksi energiaksi. Pelkään toki pahoin, että olen eläkeukko ennen kuin varastointi-innovaatio ratkaisee suomalaisen talven kolmen pimeimmän ja kylmimmän kuukauden ongelman.

Mutta Rauno Lintuselle: tackar och bockar!

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Rosatomia en menisi haukkumaan huonoudesta kun katsoo tämän Ranskalais firman räpellystä mutta itse asiaan.

Aurinkovoima tuntuu tällä hetkellä järkevältä mutta sekin taitaa edetä parhaiten jos sen kohdalla edetään talo kerrallaan.

Tuulivoiman kohdalla taas Hesari tarttui nyt asiaan mitä blogisti Salonen on monet kerrat jo toistanut eli meluhaittoihin. STM taitaa jo tutkia asiaa joten toivottavasti siihen saadaan jotain järkeä. Tämän hetkisellä tekniikalla taitaa tulla halvemmaksi kun annamme rahat suoraan rakentajille ilman että rakennamme niitä tuulivoimalaoita.

Suomi on aina elänyt metsästä a mielestäni meidän pitäisi tutkia enemmän turpeen ja puun muuntamista polttoaineeksi. Uskon että siltä rintamalta meille tulee hyviä teollisuudenaloja vientiin saakka.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Aurinkovoiman ongelma on kaikkialla maapallolla päivärytmi ja meillä Suomessa erityisesti vuosirytmi. Kumpikin noista vaatii vielä isoja kehitysaskelia varastointitekniikkaan ennen kuin aurinkoenergialla on taloudellisesti ja ympäristöllisesti positiivista merkitystä.

Joissain erityisolosuhteissa investointi voi toki olla jo nyt tai edes tällä vuosikymmenellä kannattava. Sähköverkon ulkopuolella oleva kesämökki on mahdollisesti edullisempaa (ja jopa puhtaampaa) rakentaa (lähes) energiaomavaraiseksi, kun vaihtoehtona on sikakallis linjan vetäminen kaukaa tai saareen.

Mahdollisuuksia pitää toki tutkia ja sekä sähkön että lämmön tuottoon auringon säteilystä on vielä mahdollista parantaa hyötysuhteita merkittävästi sekä hakea puhtaampia prosesseja, mutta suurempi ongelma ja siis tärkeämpi panostuksen aihe on energian varastointi.

Yksi energiakeskustelussa usein (tahallaan?) unohdettu seikka on autojen toivoakseni pikainen sähköistyminen, jossa niiden pysäköintilatauksen ohjauksella on mahdollista säätää verkon kuormaa sekä ylös että alas hyvinkin dynaamisesti. Öljy on liian fiksu raaka-aine haaskattavaksi polttamalla.

Toimituksen poiminnat