Karhun karjahtelua Espoosta

Ylinopeus on kenties hyväksytyin rikos

Ylinopeus. Sana tuo mieleen monenlaisia mielleyhtymiä. Kaahareita, vastuuttomuutta, välinpitämättömyyttä. Mutta myös tavallista rutiinia. Näemme päivittäin ympärillämme kymmeniä ylinopeutta ajavia kuljettajia. Ylinopeus on Suomen yleisin rikos ja siksi myös kenties hyväksytyin. Sattuuhan sitä.

 

Suomen teiden nopeusrajoituksista ja niiden järkevyydestä on hyvä nostaa keskustelua samaan aikaan, kun sakotuskäytäntöjä ollaan tiukentamassa. Jos jo muutaman kilometrin ylinopeudesta napsahtaa piakkoin tuplattu rikesakko, moni ihmettelee maalaisjärjellään, missä se tolkku on. Kaikissa autoissa kun ei vakionopeudensäätimiä, eikä kaikissa tilanteissa ole järkevää sellaista käyttääkään. Vilkkaasti liikennöidyllä tiellä jokainen meistä haluaa kiinnittää kaiken huomionsa liikenneympäristön tarkkailuun, eikä nopeusmittarin tuijottamiseen. Sekunnin aikana 80km/h nopeudessa auto ehtii liikkua 22 metriä. Muutama kilometri tunnissa liikanopeutta voikin tulla huomaamatta hiljaisissa nykyautoissa, puhumattakaan yleistyvissä sähköautoissa.

 

Nopeusrajoitukset otettiin Suomessa pysyvästi käyttöön vuonna 1978. Jo kokeiluvaiheessa vuonna 1973 suurin nopeusrajoituksemme oli 120km/h. Melkoista haipakkaahan se on ollut silloisilla autoilla ajaa. Autojen turvallisuuden, aerodynamiikan, tekniikan ja renkaiden kehitys on ollut merkittävää. Tiestön rakentaminen on kehittynyt myös hurjasti. Monilla teillä on jo olemassa vaihtuvia nopeusrajoituksia ja infotauluja tienkäyttäjille.

 

Euroopassa Saksa on tunnettu Autobahneistaan, jolla useimmiten ei ole nopeusrajoituksia, vain suositusnopeus 130km/h. Puolassa suurin nopeusrajoitus on 140km/h. Esimerkiksi Tsekissä, Slovakiassa, Sloveniassa, Kreikassa, Liettuassa, Ranskassa ja Alankomaissa suurin nopeusrajoitus on 130km/h.

 

Näiden seikkojen valossa onkin perusteltua kysyä, pitäisikö Suomessa tarkastella nopeusrajoituksia uudelleen? Yhdysvaltalaisen professorin Steve Boylesin mukaan nopeusrajoituksen olisi hyvä olla sellainen, mitä 85% tienkäyttäjistä pitää hyvänä ajonopeutena. Boyles myös huomauttaa autojen ja tiestön kehittymisestä turvallisemmaksi, joka puoltaa nopeuksien kasvattamista. Yhdysvalloissa on jo nyt osavaltiosta riippuen löyhemmät nopeusrajoitukset sekä ylinopeuden rangaistavuus kuin Suomessa. Esimerkiksi pk-seudun kehätien tapaisella tiellä, jossa oli kuitenkin runsaasti risteyksiä ja liikennevaloja, oli Orlandon alueella 55 mp/h rajoitus, joka vastaa 89km/h nopeutta metrijärjestelmässä.

 

Suomessa voitaisiin siirtyä suurempiin sallittuihin enimmäisnopeuksiin, jos muutama seikka otetaan huomioon. Nopeuksien kasvaminen vaatii asennemuutosta. Turvavälit on pidettävä ehdottomasti riittävinä, mutta suomalaisen yksi perisynti on ajaa liian lähellä edellämenevää. Moottoritien vasemmalle kaistalle pitäisi asettaa vähimmäisnopeusrajoitus. Sään muuttuessa ajonopeutta voi rohkeasti vähentää, mikä vaatii myös asennemuutoksen, liikennevalvontakeskuksen aktiivisen roolin muuttaa vaihtuvien nopeusrajoitusten lukemat ja vaihtuvien nopeusrajoitusnäyttöjen käyttöönoton yleisemmin. Omatoimiseen harjoitteluun suljetuilla moottoriradoilla tulee kannustaa. Moni osaa ajaa kovaa suoraan, mutta auton hallinta tiukoissa tilanteissa, tehokas jarruttaminen, reippaat ohjausliikkeet ja tieto auton käyttäytymisestä äärirajoilla uupuu. Moottoriradat ovat turvallinen ja laillinen paikka oppia autoa ja itseään. Näillä saatesanoilla olen itse suopea sille, että Suomessa suurin sallittu nopeus olisi 140km/h.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Samaa mieltä tuosta turvavälistä, en tajua miksi ihmisten pitää ajaa toistensa puskureissa kaikkien liikenteenkäyttäjien hengen uhalla.

Sen sijaan mielestäni pääosin nopeusrajoitukset ovat tässä maassa ihan kohdallaan. Varsinkin täällä maaseudulla harmittaa kovasti, että ihmisille ei tule mieleen että puskien siimeksistä tulee autoja liittymään liikenteeseen. Puhumattakaan veneilijöiden nopeuksista vaarallisilla paikoilla.

Minnekään ei pitäisi olla poikkeuksellinen kiire, kun ollaan moottoriajoneuvolla liikenteessä. Ellei kyse ole hälytysajoneuvoista. Minulle ei ainakaan aukea sellainen aspekti, jossa liikenteessä ollaan nautiskelemassa vauhdin hurmasta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei siinä aina ole kyse kiireestä tai vauhdin hurmasta, kun nopeusrajoitusta halutaan nostaa. Otan esimerkin kesäpaikkaani lähellä olevasta kylästä. Siinä on pellon halki kulkeva hyväkuntoinen asfalttitie. Sen vierellä, muutaman metrin päässä, on kevyen liikenteen väylä. Jalankulkijoilla tai pyöräilijöillä ei siis ole tarvetta kulkea ajotiellä. Näkyvyys tien molemmin puolin on näköesteistä vapaa. Tiellä on usean kilometrin matkalla 40 km/t nopeusrajoitus. Jos se olisi vaikka 60 km/t, niin tuskinpa siinä vauhdin hurmasta tai kiirehtimisestä voitaisiin puhua.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kyllä minuakin joskus turhauttaa, kun pitää kyläaluella ajaa neljääkymppiä, mutta auttaa huomattavasti, kun ajattelee, ettei kaikki ole vain minua varten säädettyä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Ei auta. Siinä nimittäin on täsmälleen kaksi vaihtoehtoa. Joko sitä on itse tientukkona ja ohiteltavana tai sitten ajaa muun liikenteen tahtia, ja ottaa sakkoriskin.

Käyttäjän LauriKorhonen kuva
Lauri Korhonen

" en tajua miksi ihmisten pitää ajaa toistensa puskureissa kaikkien liikenteenkäyttäjien hengen uhalla."

Minä tajuan. Se johtuu liikenneväylien alikapasiteetista. Kun autoja on tarpeeksi, niin tielle ei yksinkertaisesti mahdu enempää autoja, jos autojen keskinäistä väliä ei tiivistetä.
Rautalankaesimerkki: Jos jotain väylää pitkin on menossa yli 3600 autoa tunnissa, niin kyseessä on letka, jossa turvavälit ovat alle sekunnin mittaisia. Ainoa apu kyseiseen tilanteeseen on joko estää em. liikennnemäärän pääsy väylälle (puomit sisääntuloväylille liikennettä rajoittamaan) tai lisätä väylän kapasiteettia (lisäkaista).
Vaan suomalaiseen liikennepolitiikkaan kuuluu se, että lisäkaistojen rakentaminen on yksityisautoilun suosimista, niin sitähän ei voi tehdä. Turvavälit ovat yleisestiottaen liian pienet, koska ei ole tilaa (=kapasiteettia) isompiin. Ajan myötä ihmiset oppivat ajamaan toisen persuksissa, koska siitä on tullut tapa.

Aivan samasta syystä, liikenneväylän alikapasiteetista johtuen, isoimmat moottoritiet ovat tukkoisia ja vaarallisia paluuliikenteen aikaan: oikealla kaistalle menee rekka tms. hidas ajoneuvo, lähes kaikki (yli 90%) menevät ohituskaistalle päästäkseen rekan ohi. Nyt kaksikaistaisesta tiestä onkin tullut yksikaistainen. Siihen vielä rekan kohdalle syntyvä haitariliike liikennettä hidastamaan. Tämän seurauksena ohituskaista on ihan tukossa ja autot toistensa puskurissa kiinni. Kun rekasta on päästy ohi, ei enää uskalleta palata oikealle kaistalle, koska seuraavan rekan kohdalla ei ohituskaistalla ole enää tilaa. Näin moottoritiestä on tosiaankin tullut yksikaistainen.
Ratkaisu ongelmaan? Yksi kaista lisää. Kun ihmiset havaitsevat, että myös oikealta kaistalta on mahdollista päästä ohittamaan kun vasen (vasemmat) kaistat eivät ole täysin tukossa, myös hieman hitaammat autoilijat uskaltaisivat palata ohituksen jälkeen oikealle kaistalle vapauttaen näin kapasiteettia lisää ohituskaistoille. Näin liikenneväylän kokonaiskaapasiteetti kasvaisi. Vaan eihän täällä voi rakentaa kolmikaistaista moottoritietä, se kun antaa väärän, yksityisautoilua suosivan signaalin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomessa agendaa ja säädäntöä on tieten tahtoen rakennettu niin että yksityis autoilua saataisiin vähemmäksi (vielä on ratkaisematta esim se ettei syrjä seuduilla kulje enään linkkejä). Nopeus rajoituksilla säädellään autoilijoiden tahtia muun liikenteen ehdoilla kuten pihasta ajajien tai jalankulkijoiden, vai miltä kuulostaisi jos helsingin keskustan kaikilla kaduilla saisi ajaa kasikymppiä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #23

"Nopeus rajoituksilla säädellään autoilijoiden tahtia muun liikenteen ehdoilla kuten pihasta ajajien tai jalankulkijoiden, vai miltä kuulostaisi jos helsingin keskustan kaikilla kaduilla saisi ajaa kasikymppiä?"

Tottakai sitä säädellään muun liikenteen ehdoilla. Tiet on tarkoitettu kaikille tienkäyttäjille.

Onnettomuuden syy ei välttämättä ole auton nopeus, mutta kun onnettomuus sattuu, on syntyvä vahinko suora seuraus auton nopeudesta.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Miten joku voi väittää, ettei moottoriajoneuvolla ole koskaan kiire? Nehän ovat olemassa juuri liikkumiseen nopeasti paikasta toiseen.

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Kannattaa käydä ajamassa vaikka uutta E18 -tietä Koskenkylä - Kotka. Niin hiljaisella liikenteellä ja niin upeassa kunnossa olevalla tiellä kysyy monta kertaa, miksi vain 120km/h.
Maaseudulla kulkevat kantatiet, joissa on jopa tonttiliittymiä, ovat tietenkin aivan eri mittaluokassa kuin moottoritiet, joihin on pitkät liittymis- ja erkanemiskaistat.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"tiellä kysyy monta kertaa, miksi vain 120km/h."

Toihan on hirveä vauhti. En mä nyt vaan ymmärrä. Taidan olla liian landu ja lähipiirissä ollut liian monta liikenneonnettomuutta ja hirvikolaria. Ymmärrän että Autobahn-tyyppisillä teillä vedetään lujaa, mutta siksi mua ei sinne saa kirveelläkään.

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Luen joka kuukausi Moottori-lehdessä olevat tiivistelmät onnettomuustutkintalautakunnan raporteista koskien kaikkia kuolonkolareita Suomessa edellisen vuoden samalta kuukaudelta. Täytyy kyllä sanoa, että hyvin hyvin harva onnettomuus, joka johtaa kuolemaan, on tapahtunut moottoritiellä. Moottoritiellä on hirviaidat, eri suuntiin ajavia ajokaistoja erottaa pienempi tai isompi viheralue ja siellä ei ole risteyksiä. Jos niin monessa muussa maassa 130km/h tai 140km/h on hyvä suurin sallittu nopeus moottoriteillä, jossa sielläkin ihan varmasti tapahtuu liikenneonnettomuuksia, ajo-opettamisen taso voi olla jopa huonompi kuin Suomessa ja onpa sielläkin hirvieläimiä, niin mikä estää, ettei Suomessa voisi ajaa samaa nopeutta?

Nyt sakotuskäytäntömme suorastaan vaarantaa liikenteen turvallisuutta, sillä ajajan huomio keskittyy liikaa nopeusmittarin katsomiseen, ettei vain napsahda ylinopeussakko. Jokainen meistä on varmasti monta kertaa ajanut letkassa kameratolpan ohitse ja äkkijarrutukset kameratolppaan myöskin vaarantaa turvallisuutta, enemmän kuin se kolmen kilometrin ylinopeus.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #17

En koskaan jarruta kameratolpan takia. En myöskään vilkuile mittaria kuin rajoituksen muuttuessa, jolloin sovitan nopeuden suunnilleen rajoitusta vastaavaksi. Sakko tulee, jos tulee. Mutta idiootiksi en ryhdy kumpaankaan suuntaan.

Saksassa aikanaan kokeilin moottoritiellä suunnilleen 160 ja tulin tulokseen, että 120-140 on minulle sopiva maksimi. 200 ajamiseen kyllä varmaan tottuisi mutta luonnonlait eivät muutu. Sielläkin jo tuo 140 vaatii kolme kaistaa, kun kaikkein oikeanpuoleisin kulkee 80-100 ja seuraava 90-130.

Nuukana miehenä lasken lisäksi kulutusta. Kun tarkoituksena on päästä paikasta A paikkaan B, niin kilometrikohtaisen kulutuksen minimi on auton ominaisuuksista riippuen tuossa 60-80 km/t nopeudessa. Ajan suhteen kulutusminimi taitaa olla siinä 80-100 km/t välillä. Joten yli satasen kannattaa ajaa vain, jos on oikeasti kiire. Muutenkin matkaan käytetty aika on kääntäen verrannollinen nopeuteen, joten puolittaaksesi matka-ajan joudut tuplaamaan nopeuden. Helsinki-Hämeenlinna onnistuu puolessa tunnissa vain ajamalla koko ajan 190. Rajoitusten mukaan vajaassa tunnissa. Mitä teet sillä säästyneellä 25 minuutilla?

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Suosittelen, ettet tartu auton rattiin lainkaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #26

Mikäli tarvitsen jotain neuvoja, kysyn itse. Voin vakuuttaa, että en kysy kommentaattori Alanteelta yhtään mitään.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Mitä järkeä nostaa niitä rajoituksia kun liikennekulttuuriimme ei kuulu edes ajaa sitä 120 km/h noillakaan rajoitusalueilla? Pistät vakionopeussäätimen 120km/h ja ohitat useimmat tuolla rajoitusalueella vastaan tulevat. Ihmisille tuntuu 100km/h riittävän mainiosti siitä keskimääräisesti näyttävät nostavan nopeutta lähinnä 110km/h:ssa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kyllä 120 on sopiva moottoritielle. Moottoritien turvallisuus perustuu siihen, että kaikki menee samaan suuntaan ja suunnilleen samaa nopeutta. Rekat, kevarit ynnä muut eivät pääse nykyistä lujempaa, jolloin autojen rajoitusten nosto kasvattaisi nopeuseroja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tätä ihmetteli moni suomalainen jo sukupolvi sitten, kun he ajoivat Keski-Euroopan (Saksa) moottoriteillä "suositellaan" 130 km/h. Kolme kaistaa suuntaansa: rekat, henkilöautot ja Ferrarit... :-)

Uudet moottoritiemme ovat kesäisin niin hyviä, että tietokoneohjatut taulut voisivat joskus näyttää 140 km/h, kun autotkin ovat nykyisin paljon turvallisempia ja nopeampia.
Liikennekulttuurin yleinen paraneminen tapahtunee hissukseen. Toivottavasti:

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Ei ole olemassa turvallista henkilöautoa törmätä maantienopeuksissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nopeusrajoitukset Suomen maanteillä tuntuvat yleisesti ottaen olevan keskimäärin enemmän alakanttiin kuin yläkanttiin.

Eritoten on havaittavissa, että edessä olevien risteysalueiden, liikenneympyröiden tai väliaikaisten tietyömaiden kohdalla nopeusrajoitukset ovat liioitellun alhaisia ja aivan liian varhain ilmoitettuja, jotta niihin suhtauduttaisiin sillä vakavuudella, jota lakien ja asetusten noudattamisen osalta pitäisi edellyttää.

Jotenkin tuntuu siltä, että ne tehdään tahallisesti liioitellun alhaisiksi, jotta kumottaisiin ajajien odotettavissa oleva "hajurako" nopeusrajoituksiin. Tällä tavoin kuitenkin vain ylläpidetään tuota "hajuraon" noudattamista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Aika harva todellakaan tunnistaa itsessään rikollisen ajaessaan autoletkan keskipaikkeilla lievää ylinopeutta.

Ja vielä harvempi ylinopeutta ajanut menee poliisilaitokselle tunnustamaan tekemänsä rikoksen.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Tässä vain ajokouluttamisen ammattilainen ihmettelee miten ne " reippaat ohjausliikkeet" liittyvät ajamiseen? Poikkeuksetta ne johtavat hallinnan menetyksiin. Suomi on jo täynnä Muumi-Vatasia. Nythän on taas menossa vuoden verisin kuukausi liikenteessä. Kunhan nyt pysyttäisiin näillä nopeuksillakin ehyenä. ( ja pidettäisiin muutkin)

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Tiedät sitten varmasti, että tiukan paikan tullen, kun jotain yllättävää sattuu, autoa pitää osata ohjata reippaasti. Ohjausliikkeiden tulee olla päättäväisiä ja napakoita, kädet oikealla otteella ratista. Aika tärkeää esimerkiksi hirvieläimiä väistäessä. Siksi olisi tärkeää, että jokainen pääsisi suljetulle radalle kokeilemaan turvallisissa olosuhteissa ja laillisesti, miten auto käyttäytyy, miten sitä voi ohjata, mikä johtaa hallinnan menettämiseen jne. Minä ainakin olisin ihan innoissani, jos pääsisin tekemään Suomen surkeimman kuskin ajotehtäviä, mutta enhän minä sinnä ohjelmaan pääse edes.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Muutamia satoja kertoja olen seurannut vierestä kun koulutettava (iso mies)on murtanut pidon juuri tuolla mainostamallasi "reippaalla ohjaamisella" ralliautolla. Sen jälkeen on alettu harjoittelemaan ohjaamista uuteen kuosiin.
Liikennekäytössä olevalla kalustolla saadaan taitamattomuus kesäolosuhteissa jo tuossa 70km/h vauhdissa pintaan.
Tuo suljetulle radalle kokeilemaan pääseminen saattaa johtaa väärien käsitysten vahvistumiseen. Osaavasta koulutuksesta olisi kyllä hyötyä. Sen jälkeen ei kyllä tee enää mieli ajakaan lujempaa liikenteessä.

Juhani Nokelainen Vastaus kommenttiin #19

Nuorempana aurattiin rata jäälle ja ajeltiin siellä autolla. Ei ollu vaaraa vaikka meni ulos radalta, kun oli vaan pehmeetä lunta. Täytyy sanoa, että siitä on ollut elämäni aikana paljon hyötyä liukkailla keleillä. Jos auto on lähtenyt luistaan, tietää miten pitää toimia, että se pysyisi hallinnassa.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita Vastaus kommenttiin #19

Olisiko nyt ajo-opettajalla ajo-opettajan lasit päässä ja kaikki liikenteen osapuolet ajo-oppilaita?

Itse olen tuossa asemassa (ajo-oppilaana) ollut 70-luvulla ja 00-luvulla. Jälkimmäinen ei paljoa antanut. Enemmän antoi 70-luvulla ajettu jäärata ja jossain kohdalla jokkis.

Eniten liikenneturvallisuuden kannalta on antanut ajokokemus, mutta oman ajoneuvon hallinnan toistuva opettelu ei ole ollut turhaa. Etenkin merkin ja mallin vaihtuessa "perstuntuma" on hankittava uudelleen. Samoin joka syksy on muistutus kuolevaisuudesta laittaa auto luistoon ja palauttaa se hallintaan.

Mutta alkuperäiseen asiaan: keskimäärin meidän nopeusrajoitukset alkavat olla 30-50% liian alhaisia. Samalla on menetetty nopeusrajoitusmerkkien ohjausvaikutus. Esimerkki: ajan aika monta kertaa vuodessa hieman pimeästä risteyksestä, jossa valtatiellä on aina ollut ennen risteystä 80 km/h rajoitusmerkki. Viimeiset 20 vuotta merkillä ei enää ole ollut mitään merkitystä, koska tien rajoitus risteyksen molemmin puolen pudotettiin silloin myös nopeuteen 80 km/h >> turvallisuus HUONONI.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Sen verran käräjäoikeuden lautamiestä informoisin, että ylinopeus ei ole rikoslain alainen rikos, vaan kyseessä on liikennerikkomus. Törkeät ylitykset toki menevät syyteharkinnan kautta käräjäoikeuksien ratkaistaviksi.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Jos tekijänoikeuksien kannalta katsoo, niin hyväksytyin rikos on ehdottomasti piratismi. Laki on laaja ja epäselvä, joten monet tekevät sitä tietämättään ja jos tietäisi niin tekisi silti. :)

Marko Parkkola

Liikenneturvallisuutta parantaisi kovasti se, että seulottaisiin ajotaidottomat pois liikenteestä. Erityisesti ne joilla on tarve hidastaa nopeutta aina vastaan tulevan auton kohdalla. Jos autoa ei pysty hallitsemaan valtatiellä normaalinopeuksissa, on autokoulun inssivaiheessa tapahtunut jonkinlainen virhe.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Täältä löytyy pari tienpätkää, joilla rajoitus on kohdallaan. Kuun lopussa nimittäin taas pääsee/joutuu seuraamaan, kuinka sopivissa paikoissa eivät edes ammattilaiset edes WRC-autoilla pysty ajamaan edes suurinta sallittua nopeutta (80 km/h)

http://www.nesteoilrallyfinland.fi/ralli/reitti/

Tietysti sitten suorilla ja vähän loivemmissa mutkissa ottavat vahingon takaisin.

Marko Parkkola

Ah, nostalgisia fiiliksiä. Noita hiekkateitä on tullut ajettua monen monta kertaa. Olihan Jyväskylän Suurajoissa (se mikään Neste Rally Finland ole!) aiemmin mukana Parkkolan erikoiskoekin ;)

Se on totta, että kaikissa paikoissa ei sitä suurinta mahdollista ajeta. Tästä tuleekin mielenkiintoinen dilemma. Tieinssihän on jumalasta seuraava ylöspäin. Hän ei erehdy koskaan. Paradoksi syntyy siitä, että ajaa autolla ojaan kohdassa, jossa rajoitus on suurempi kuin mitä tilannenopeus sallisi.

Toisaalta taas esimerkiksi 120 km/h on moottoriteillä aivan naurettavan hidas nopeus. Kimi Räikkönenkin ohittaa suorapätkällä muita 350 mittarissa. Toyota Yaris ei moisiin nopeuksiin yllä, mutta mittarin mukaan 160 se ottaa nätisti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Täällä keski-suomessa on yksi toinenkin suuri vaikuttaja, ainakin mitä uskomista on poliisiraporttien julkaisuun ja niiden analyysiin. Eli poliisien mukaan nelostiellä oli sattunut useita kolareita/ulosajoja janäissä suurin syylinen oli tienpinnan huono kunto.

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #24

Joo tiedän nelostien ja sen järjettömät risteykset joita onneksi on korjailtu esim. Korpilahdella.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #27

Ysitie ei ole ollut moottoritienä enään itäisen nelostien valmistuttua mutta sen risteysjärjestelyjä on onnistuttu parantamaan mainiosti. Nykyisellä nelostiellä on lähivuosina kuitenkin tulossa isoja parannusprojekteja kuten vaajakosken kiertotie ja kirri-tikkakoski väli tosin jos vain valtiolta saa rahoitusta kehä kolmosen valmistuttua (teiden kehittämiseen ei ole saatu rahaa sitten 2007 jälkeen ja loput käytettiin tikanväylä nimiseen kehätiehen kuokkalassa. Itse vielä toivoisin että siihen vaajakosken sykeröön lutakonvieressä (massiivinen ja sekava spagettiliittymä) ja keljonliittymään (ohjaa autoilijat rantaväylän sijaan kaupungin keskustaan ns w-liittymästä) saataisiin paremmat ratkaisut tulevaisuudessa, samoin kuin jos rantaväylä saataisiin pois kaupungin keskustasta.

Ainii, nelostietä parannettiin myös joutassa poistamalla liittymiä ja lentokoneiden varalaskupaikkan.

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #30

Meneeköhän minulla tiet sekaisin. Minä kun muistelen vanhoja hyviä aikoja kun oli vielä Suurajot ja nelostie oli se mikä meni Muuramen suuntaan Jyväskylästä :) No samapa tuo.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #31

Jämsän ja muuramen kautta kulkeva tie muutettiin ysitieksi kun uusi nelonen saatiin avattua joutsa-vaajakoski suunnalle, tämä tapahtui 90-luvulla ja tarinoiden mukkaan yhdessä yössä. Vielä nostalkisempi on mummoni joka silloin tällöin tarinoi kuinka ennen piti ajaa länsipäijänteentietä keljossa ja sitten keskustanhalki kauppakatua (nyk. kävelykatu) kun kuljettiin moottoritietä. Toivotaan kuitenkin ettei tulevaisudessa tarvitsisi ajaa keskustanhalki rantaväylälle tai vaajakosken spgettiin jotka ovat liki keskustaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suurin vaara syntyy, kun kolmion takaa tuleva olettaa tienopeuksia noudatettavan. Näin etenkin pimiällä.

Reijo Siipola

Ylinopeuttakin hyväksytympi lienee kuitenkin alinopeus, vaikka se on suurin ohitustilanteita aiheuttava ilmiö maantieliikenteessä. Lievä alinopeus on sallittu, mutta lieväkään ylinopeus ei.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Rattijuoppus nostaa onnetomuusriksin 100 - 200 kertaiseksi. Kännykkään puhuminen nostaa sen nelinkertaiseksi, mutta rattijuopumukseen syyllistytään harvoin, kun taas kännykkää ihmiset puhuvat ajaessaa päivitäin.

Enemmän poliisi saisi rahaa valtion kassaan alkamalla jakaa rikesakkoja kännykkään puhumisesta ajon aikana.

Ja koska tutkimusten mukaan handsfreen käyttö ei vähennä lainkaan kännykkään puhumisen aiheuttamaa onnetomuusriskin lisäystä, niin lakia voitaisiin muuttaa niin, että edes handsfreen käyttö ei olisi sallitua ajon aikana.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Onko tuohon kännykkä-riskiin uskottavia lähteitä? Muistaisin nähneeni myös vastakkaista tulosta.

Kas kun ei saman tien laiteta henkilöautoihin ja rekkoihin wanhaa kunnon kylttiä "keskusteleminen kuljettajan kanssa ajon aikana kielletty"?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse olen lukenut tutkimuksen jonka mukaan lasten, anopin tai appiukon sanotaan olevan kuljettajalle yhtä häiritsevä tekijä kuin puhuminen puhelimeen tai suojatien ylittäjä, mutta onhan se puhelimeen puhuminen se suurin rike.

Käyttäjän KaiHaavisto1 kuva
Kai Haavisto

Suvilla hyvä kirjoitus ja täysin kannatettava asia. Hyvä SUVI!

Juhani Nokelainen

Kyllä nopeusrajoitukset ovat liian alhaisia, kun niitä ei kukaan noudata.

Teemu Terava

Maksuttomia huveja on jäljellä niukasti. Vauhdikkaasti ajamisen ilostakin on varauduttava maksamaan. Nyt näyttää siltä että tämäkin huvi hinnoitellaan kohtuuttoman kalliiksi.
Valtio ei ole huomannut, että nykyisen tietotekniikan aikaan veroton maksiminopeus voitaisiin autoissa rajata 60km/h. Maksamalla lisää veroa, voisi saada nopeusrajoittimeen päivityksen, jolla voi ajaa 80km/h tai 100km/h. Maksamalla ison veron saisi ajaa 120km/h tai jopa 140km/h.
Tällä tuskin olisi suurta vaikutusta edes liikenneonnettomuuksiin. Valtaosa liikenneonnettomuuksista tapahtuu max 50km/h rajoitusalueilla.
Viina on suurempi vaara liikenteessä. Se on kansallinen huvi, jota nopeusrajoituksetkaan eivät näytä rajoittavan.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Raskaan liikenteen rajoitinpelleily on myös vaaratekijä. Eilen viimeksi ajoin hetken ammattilaisen perässä ja mäen alla ennen vastamäkeä nopeutta oli noin 91 ja m'äen päällä sitten 88. Tuli ihan mieleeni vanhat ajat, jolloin alamäkeen otettiin vauhtia ylämäkeä varten. Kyllä mahtaisi ilmakin puhdistua, jos niin voisi vieläkin tehdä myös raskaalla kalustolla.

Toimituksen poiminnat